Agropolis ja MTT jäähylle ja maakuntasarjaan

Agropolis ja MTT takaisin liigapeleihin

Argopolis ja osaamiskeskus ovat saaneet lehden huomiota ja syystäkin. Kun puhutaan Agropoliksesta yhtiönä, sitä ei pidä sekotta agropolis –strategiaan, jonka aikanaan jätin ideana sekä kirjana ja joka toimii kansainvälisessä käytössä.

Yhtiö toimii osakeyhtiönä ja olisi toki voinut valita nimekseen myös vaikkapa Jokioisten Kehitysyhtiö Ab:n. Siinä mukana olevat osakkaat ovat pääosin kuntia ja se mitä yhtiön sisällä tapahtuu on yhtiösäännössä kirjattu. Tiedepuistotoiminta olisi kovin laaja ja täsmentämätön tehtävä.

Osaamiskeskus on taas kuntaministeriön tapa hoitaa alueiden kehitystyötä. Se on kovin vaatimaton osa esim. maatalousministeriön alaisten tutkimuslaitosten budjetointia eikä opetusministeriön alaiset yliopistotkaan juuri sen varaan voi rakentaa. Suomen Akatemia rahoittaa jo monin verroin enemmän. Jos kuntaministeriö jättää joitakin seutukuntia kehitystoimintansa keskiön ulkopuolelle, se kertonee lähinnä näiden kuntien ongelmista pikemminkin kuin yliopistojen tai tutkimuslaitosten. Suuret tutkimuslaitokset panostavat rahoituksen hakunsa johonkin muuhun kuin paikallisiin kuntiin.

Agropolis alueellisena ja yhteiskunnallisena kokeiluna on ollut kohtuullisen menestyksekäs lähtien sen paikallisesta pienestä alusta ja MTT:n mahdollisuudesta tukea valtion laitoksena kuntien omistuksessa olevaa yhtiötä. Se on tuonut melkoisesti lisää sellaisia voimavaroja Lounais-Hämeeseen, joita koko Kanta-Häme ei olisi saanut ilman MTT:n tukea ja kunnallista kehitysyhtiötään.

Kuntien aseman muutos ja Forssan talousalueen hidas reagointi maakuntansa muutokseen saattaa olla eräs syy niihin ongelmiin, joita aiemmin yhteisesti hoidetut ohjelmat nyt ja jatkossa aiheuttavat. Jokioisten kunta ja Forssan seutukunta ovat jäämässä saarekkeeksi, jonka on yhä vaikeampi saada tukea suurista maakunnallisista keskuksista. Tämä olisi voitu välttää huolehtimalla Agropoliksen omistuspohjan riittävästä laajuudesta sekä osaamisesta, jonka ydin olisi ollut koko kansallinen toimialan osaamisympäristö. Näinhän alkuperäisessä mallissa oli tarkoitus toimia ja välttää turha rasitus yhden kunnan kannettavaksi.

Jokioinen ja Forssan seutukunta eivät voi elättää ja ylläpitää yliopistoja, valtakunnallisia ja kansainvälisiä tutkimuslaitoksia saati niiden verkostoja. Pikemminkin Jokioinen saa verotuloja ja työpakkoja suurimmalta työnantajaltaan ja käyttää niistä osan työllistääkseen lisää ja kehittääkseen kuntaansa luovana, innovatiivisena osaajana. Se miten paikalliset kunnat, tutkimuslaitokset ja yritykset onnistuvat, tunnetaan kuntaministeriössä liiankin hyvin.

Kun työmarkkinoilta poistuu väkeä reippaaasti enemmän kuin mitä vuosittain korvautuu, meillä ei ole mahdollisuutta sellaisiin palveluihin, joiden tulos ei ole koko ajan myös maaseudulla erittäin hyvin perusteltu ja kilpailukykyinen. Tässä valtio, kunnat ja yksityinen sektori käyvät keskenään kilpailua. Rekryroituminen sellaiseen ympäristöön, joka ei ole riittävästi verkostoitunut ja kansainvälinen on melkoinen riski sellaisille nuorille tutkijoille, joiden tavoite on edetä urallaan sekä tieteessä että sen sovelluksissa. Tässä MTT:n ja yliopistojen yhteinen läsnäolo olisi voinut tarjota ehkä kunnianhimoisemman kasvuympäristön kuin mihin kuntien perinteisempi aluepolitiikka ja sen välineet ovat tarjonnet. Monet maaseudulla toimivat kansainvälistyneet yritykset osaavat tämän paremmin kuin mitä Jokioisissa on ehkä ajateltu ja innovaatiopolitiikasta tulevat nuhteet syntyvät Agropoliksen liian kapeasta yrityspohjasta. Sisäministeriöstä tullutta kritiikkiä on käytettävä kuten tutkija omassa työssään saamaa kriittistä palautetta ja tehtävä siitä oikeita johtopäätöksiä.

10.11.2006

Matti Luostarinen