Agropolis ja MTT takaisin liigapeleihin
Argopolis ja osaamiskeskus ovat saaneet lehden huomiota ja syystäkin. Kun puhutaan Agropoliksesta yhtiönä, sitä ei pidä sekotta agropolis –strategiaan, jonka aikanaan jätin ideana sekä kirjana ja joka toimii kansainvälisessä käytössä.
Yhtiö toimii osakeyhtiönä ja olisi toki voinut valita nimekseen myös vaikkapa Jokioisten Kehitysyhtiö Ab:n. Siinä mukana olevat osakkaat ovat pääosin kuntia ja se mitä yhtiön sisällä tapahtuu on yhtiösäännössä kirjattu. Tiedepuistotoiminta olisi kovin laaja ja täsmentämätön tehtävä.
Osaamiskeskus on taas kuntaministeriön tapa hoitaa alueiden kehitystyötä. Se on kovin vaatimaton osa esim. maatalousministeriön alaisten tutkimuslaitosten budjetointia eikä opetusministeriön alaiset yliopistotkaan juuri sen varaan voi rakentaa. Suomen Akatemia rahoittaa jo monin verroin enemmän. Jos kuntaministeriö jättää joitakin seutukuntia kehitystoimintansa keskiön ulkopuolelle, se kertonee lähinnä näiden kuntien ongelmista pikemminkin kuin yliopistojen tai tutkimuslaitosten. Suuret tutkimuslaitokset panostavat rahoituksen hakunsa johonkin muuhun kuin paikallisiin kuntiin.
Agropolis alueellisena ja yhteiskunnallisena kokeiluna on ollut kohtuullisen menestyksekäs lähtien sen paikallisesta pienestä alusta ja MTT:n mahdollisuudesta tukea valtion laitoksena kuntien omistuksessa olevaa yhtiötä. Se on tuonut melkoisesti lisää sellaisia voimavaroja Lounais-Hämeeseen, joita koko Kanta-Häme ei olisi saanut ilman MTT:n tukea ja kunnallista kehitysyhtiötään.
Kuntien aseman muutos ja Forssan talousalueen hidas reagointi maakuntansa muutokseen saattaa olla eräs syy niihin ongelmiin, joita aiemmin yhteisesti hoidetut ohjelmat nyt ja jatkossa aiheuttavat. Jokioisten kunta ja Forssan seutukunta ovat jäämässä saarekkeeksi, jonka on yhä vaikeampi saada tukea suurista maakunnallisista keskuksista. Tämä olisi voitu välttää huolehtimalla Agropoliksen omistuspohjan riittävästä laajuudesta sekä osaamisesta, jonka ydin olisi ollut koko kansallinen toimialan osaamisympäristö. Näinhän alkuperäisessä mallissa oli tarkoitus toimia ja välttää turha rasitus yhden kunnan kannettavaksi.
Jokioinen ja Forssan seutukunta eivät voi elättää ja ylläpitää yliopistoja, valtakunnallisia ja kansainvälisiä tutkimuslaitoksia saati niiden verkostoja. Pikemminkin Jokioinen saa verotuloja ja työpakkoja suurimmalta työnantajaltaan ja käyttää niistä osan työllistääkseen lisää ja kehittääkseen kuntaansa luovana, innovatiivisena osaajana. Se miten paikalliset kunnat, tutkimuslaitokset ja yritykset onnistuvat, tunnetaan kuntaministeriössä liiankin hyvin.
10.11.2006
Matti Luostarinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti