Kielletty keskustelu

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, toksikologian professori kirjoittaa Helsingin Sanomien juhannusaaton vieraskynän yliön. Hän puhuu viran puolesta eikä moralisoi. Professorin mukaan alkoholi on Suomessa tabu ja siitä ei saa puhua pahaa. Kun alkoholin käytön syitä ja etenkin sen seurauksia tutkitaan, ne löytyvät aina muualta kuin etanolista, alkoholista myrkkynä. Terve ihminen poikkeus Forssan Lehdessä (22.6) Erkki Kaakinen kumoaa vanhan viisauden, jonka mukaan viina on viisaiden juoma. Alkoholin aiheuttamat vahingot ovat niin mittavia, ettei niistä viisainkaan kansantalous enää näytä selviävän. Kaakinen luettelee ne mahdolliset sairaudet, joihin alkoholi ei ole syyllinen tai ainakin osasyyllinen. Niitä löytyy puolenkymmentä. Niistäkään tutkijat eivät ole yksimielisiä. Alkoholin kulutus on kasvanut Suomessa 50 vuoden aikana yli nelinkertaiseksi asukasta kohden, ja nyt se alkaa olla jo keskenkasvuisten lastenkin käytössä yhtä yleistä kuin omana lapsuutenani juopottelevien miesten elämän liki ainoana sisältönä. Silloin sitä paheksuttiin yhteisön sisällä. Ei enää. Yhteisöäkään kun ei enää ole. Nyt yhteisöön liittyminen ja sen täysivaltainen jäsenyys edellyttää alkoholismia. Jopa parhaat tutkijat ja uuden löydöksen innovaattorit alkavat olla etanolirottia. Johtajan aggressiivisuus edellyttää etanolin antamaa uhoa ja sosiaalinen rohkeus syntyy myös tätä lääkettä käyttäen. Raitis ihminen on poikkeus ja outo tapaus, eristetty yhteisöstään. Sosiaaliset tilanteet vaativat alkoholin käyttöä myös sellaisen kulttuuriin jäseneltä, jolle alkoholi ei sovi lainkaan myrkkynä. Ura etenee vain uiden alkoholissa. Syrjäytymisen suurin syy Kun puhutaan syrjäytymisestä, sitä etsitään kaikesta muusta, mutta ei päihteistä. Vielä heti takaperin meillä ei ollut näiden syiden etsijöitä lainkaan. Siis sitä ammattikuntaa, joka ei näe tai tunnista alkoholin aiheuttamia vammoja. Vielä oman lapsuuteni aikana ne kyllä tunnistettiin ja niihin myös puututtiin. Viina viisasten juomana tarkoitti pidättäytymistä myrkystä. Harvoin yhteisöstä niin viisasta löytyi, joka ylitti tuon rajan, jossa viinaan vaadittiin. Nyt vähäisimmät vätyksetkin saavat siitä kaiken viisautensa. Alkoholi johtaa aina lopulta huonoon itsetuntoon, aggressiiviseen käyttäytymiseen, narsismiksi kutsumiimme luonteenpiirteisiin, perheiden hajoamiseen. Nämä vammat alkoholin aiheuttamina ovat suomalaisen pahoinvoinnin ensimmäinen syy eikä niitä pidä piilotella professorin Tuomiston mukaan toissijaisilla syillä. Tämän syyn kertomien on kuitenkin Suomessa tabu. Miksi? Onko syy elitistisen kulttuurin yläpäässä? Syntyikö lopulta niin viisaita lääkäreitä, insinöörejä, tuomareita, joille etanoli oli oikea myrkky ja tapa hakea selitystä elämälleen, elämän tuskalleen? Keskushermoston riippuvuus Alkoholiin kuuluu aina riippuvuus ja keskushermoston muutokset. Käyneitä rypäleitä ja rusinoita, niiden tisleitä juoneet kulttuurit, ovat geneettisesti sopeutuneet etanoliin. Myrkkyä kestämättömät ovat vuosituhansien saatossa kuolleet. Tämä valikoituminen veisi meillä aikaa tuhansia vuosia siinä missä Etelä-Amerikan intiaanien tai napa-alueiden inuiittien kohdalla. Heidän kulttuurinsa rappeutui valkoisen miehen etanolin seurauksena. Ruotsin kuninkaat pyrkivät estämään tämän kehityksen Suomessa kieltämällä nälkävuosina viinan polton kokonaan. Pieni pohjoinen kansa kun oli vieraantunut niistä myrkyistä, joita ruotsalainen kuningashuone käytti. Kieltolait eivät kuitenkaan auta silloin, kun mukana on jo riittävä määrä säännöllisen käytön riippuvuuden hankkineita etanolirottia. Etanolin vaikutuksia tutkitaan laboratoriossa rotilla. Hetkellinen ryhdistäytyjä Alkoholin käyttäjä pyrkii ryhdistäytymään tilanteissa, jossa vaaditaan hetkellistä tarkkavaisuutta. Tämä on tunnettu aina ja sen huomaa alkoholistin kohdalla. Näin tilapäinen terästäytyminen lisää suorituskykyä, mutta katoaa välittömästi vaikkapa liikenteessä, kun eteen tulee yllättävä tilanne. Nämä tilanteet ovat niitä, joissa pienikin alkoholimäärä veressä vie kuolemaan ja vammauttaa etanolin käyttäjän ohella ulkopuolisia. Meille sattuu pelkästään pään alueen vammauttavia kaatumisia noin 15000-20 000 joka vuosi. Meitä syntyy vain 60 000 vuosittain. Joka kolmas meistä vammautuu ja syy on pääsääntöisesti alkoholissa. Jotkut kuitenkin puoltavat edelleen rajoja, jossa alkoholi alkaisi olla vaarallista myrkkynä liikenteessä. Tätä professori Tuomisto pitää käsittämättömänä. Kun näin kirjoittaa alan ehdoton guru, siihen on syytä suhtautua vakavasti. Ajokyky huononee nimenomaan yllättävissä tilanteissa. Näissä tilanteita pienkin alkoholimäärä on vakava koordinaatiota heikentävä myrkky. Syntyy virheitä joko ylireagoiden tai alisuoriutuen. Työpaikoilla hetkellisesti ryhdistäytyvät alkoholistit ovat pääosan ajasta alisuorittajia. Sama havainto on mahdollista tehdä missä tahansa suomalaisessa arjen elämässä. Kun suorituspaineet ovat nykyisin kasvaneet, hetkellinen ryhdistäytyminen ei riitä, alkoholi on pääsyy kehnoihin suorituksiin ja myös väsymiseen, masennukseen, poissaoloihin ja aggressiiviseen käyttäytymiseen, epäsosiaaliseen empatian puutteeseen jne. Kaikkea tätä pyritään selittämään muulla, mutta ei alkoholilla ja sen vaikutuksilla, pitkäaikaisilla neurologisilla muutoksilla, toksikologisilla tiloilla. Persoonallisuuden häiriöt ja muutokset Alkoholi lisää ihmisen erinomaisuuden tunnetta ja aggressiota. Samalla vähenee kyky kuunnella muita, myötäelämisen kyky katoaa. Tämä on tuttu ilmiö työpaikoilla, kotona, kaikkialla Suomessa. Alkoholisti puolustaa tätä oikeuttaan kuin lapsi lelujaan hiekkalaatikolla, kirjoittaa professori Jouko Tuomisto. Häntä tukee koko alan teollisuus, kuten tupakan kohdalla aiemmin. Jopa tutkijat ovat puhumassa kohtuukäytöstä, joka kemikaaliviraston näkökulmasta on omituista, käsittämätöntä. Kohtuukäyttö kun olisi enintään jälkiruokalusikallinen olutta ja teelusikallinen viiniä. Elintarviketoksikologia turhaa puuhastelua? Elintarviketutkimuksissa noin joka viides pitää lisäaineita elintarvikkeissamme vakavana vaarana terveydelleen. Puhumme puhtaasta suomalaisesta ruuasta. Muutamat aineet aiheuttavat toki allergiaa, mutta yhtään kuolemantapausta ei tunneta, kirjoittaa Tuomisto. Sen sijaan alkoholi aiheuttaa välittömiä ja välillisiä kuolemantapauksia noin 5000 joka vuosi. Miksi tämä sallitaan? Jotkut järjestöt ja instituutio elävät ihmisten pelottelusta. Tällöin olemattomat pelot ovat käyvempiä kuin todelliset uhat. Nämä instituutiot eivät halua puuttua suin surminkaan oleelliseen. He kun tarvitsevat suuren yleisön tuen, alkoholia “kohtuullisesti” käyttävän kansan. Näin nyrjähtäneen yksilön vapauden kautta on menty toiseen äärimmäisyyteen, päättelee professori Jouko Tuomisto. Itse näkisin toisenkin suuren linjan. Meillä on ollut aiemmin vahva sosiaalinen kontrolli ja yhteisöllinen sosiaalinen pääoma turvanamme. Gemeinschaft -tyyppinen yhteisöllisyys, jonka purkaminen on ollut eduksi sille metropolikulttuurille, jossa yhteisöllisyys on valvojana ongelmallista. Tämä Gellesschaft -tyyppinen rakenne on nykyisin vielä purkautunut individualismin valheelliseen kaapuun pyrkien eristämää yksilöt toisistaan. Tässä etanoli ja päihteet ovat käypä väline, mutta myös keino lisätä niiden käyttöä. Oleellista on kuitenkin se, että professori Jouko Tuomisto on toksikologina ehdottoman oikeassa ja on herättämässä uinuvaa kansakuntaa väärästä ja hyvin vaarallisesta unesta. Onko meillä varaa vielä tänään pitää tabuna tätä kemikaalia ja sen aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia, puhua sen vierestä, kysyy alan varmasti arvostetuin toksikologian professori. Oikein hyvää Juhannusta