tiistai 20. tammikuuta 2009

Presidentti Barack Hussein Obama vannoi virkavalansa

Barack Hussein Obama puhui odotetun analyyttisesti


Jos Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä tulisi kuvata muutamalla sanalla valitsisin käsitteet monikulttuurinen, pragmaattinen, sovitteleva ja rajat ylittävä rohkea visionääri. Lisäksi mukaan tulee loistavat puhujan lahjat ja kyky kirjoittaa, ahkeruus ja nopea älyllinen karisma. Barack Obama kykenee voittamaan puolelleen tukijoita ja ylittämään perinteisiä rajoja, vakuuttamaan myös vastustajansa ja hän toimii hyvin modernin verkostoyhteiskunnan nuoren älykön sosiaalisilla taidoilla, mutta myös eläen ristiriitojen kautta ja ne myöhemmin ymmärtäen ja epäkohtia poistaen.

Tämän päivän nuoren lapsuus

Lapsuutensa tuleva Yhdysvaltain presidentti vietti Honolulussa Havaijilla. Hänen isänsä oli pikimusta kenialainen ja äiti maidonvalkea kansasilainen. Vanhemmat olivat tavanneet opiskelupaikkakunnalla ja erosivat pian, eikä Obamalle jäänyt muita muistoja isästään kuin kuvat ja kerrotut tarinat. Äiti solmi uuden avioliiton ja lopulta kasvattajina toimivat äidin vanhemmat. Isovanhemmat ja isoäiti olivatkin tärkeitä myös vaalikampanjassa.

Obama kirjoitti isästään menestysromaanin. Sen toinen painos palkittiin Grammylla ja seuraava romaani käsitteli jo enteellisesti Yhdysvaltain unelmaa. Ne lukemalla syntyy kuva tarkoituksella tehdystä symboliikasta, jolla haetaan yhtymäkohtia mahdollisimman moneen lukijaan ja näiden kulttuurisiin kokemuksiin tai juuriin. Erityisesti tämä koskee syvempiä kokemuksia ja uskonnollisia tuntemuksia ja niiden merkitystä symbolijärjestelmissämme. Barack on kirjoittajana erityisen lahjakas yhdistäessään monikulttuurisia aineksia huomaamatta ja lukijaa ”koukuttaen”.

Median lemmikki

Sama ilmiö syntyy seuratessa Barack Obaman tapaa käyttää mediaa ja olla osa sen sekä tuotetta että toimittajana. Hänestä syntyy helposti kuva hyvin neutraalina hahmona ja jokamiehen samaistumiskohteena. Tämä prosessi näyttäisi alkavan jo Chicagossa opiskeluvuosina ja Obaman toimiessa arvostetun yliopistolehden ensimmäisenä mustana johtajana (Harvard Low Review). Se oli hänen uransa ensimmäinen ylitetty kynnys Harvardissa ja sitä seurasi pian valinta politiikalle ja siellä matka kohti Illinoisin senaattorin virkaa. Apuna toimi alusta saakka median noste (Washigton Post, Chicago Tribune ja Sun Time), mutta myös brittilehdet ja uusi media sekä sen hyödyntäminen. Odotukset vuosisadan miehestä ja samalla kilpailijoiden kömmähdykset henkilökohtaisessa elämässään helpottivat nostetta, samoin kuin republikaanien ”sisällissota” puolueensa sisällä ja heikko presidentti. Uusi poliittinen ajattelu etenkin nuorten kohdalla on tuonut mukanaan ”vakavamman” arvoyhteisön, sosiaalisen ajattelun ja keskiluokan ”kriisin”, poliittisen ajattelun muutoshakuisuuden, jota Obama oikealla tavalla edusti psykologisena sillanrakentajana.

Naisten lemmikki

Teini-ikäinen Obama kokeili päihteitä alkoholia, marihuanaa ja kokaiinia. Hän kuvaa sen kirjassaan ongelmien tuotteena ja tapana selvitä mustana kulttuurissa, jossa kasvattajat ja ympäristö olivat häntä ihonvärillään provosoimassa. Valtio-oppia ja myöhemmin lakia opiskellut Obama oli sekä opiskelussaan että myöhemmin työssään tekemisissä sosiaalisten ongelmien kanssa ja vähäosaisten asioiden hoitajana. Hänellä oli erinomainen kyky yhdistää kahden puolueen välisiä ristiriitoja sekä hakea sekä median että poliittisen eliitin tuki työlleen. Vuonna 2005 hän oli viides Yhdysvaltain mustaihoinen senaattori. Häntä tuki vaaleissa nyt John Kerry, Colin Powell, Al Gore, Gery Hart, koko Kennedy klaani, Jesse Jackson ja lopulta myös Hillary Clinton miehineen. Kulttuuri- ja viihdemaailman tuki oli jo hieman ylitsevuotavaa.

Senaattorina hän valitsi lautakunnat, joissa selkeästi valmisteltiin jo tehtävää presidenttinä. Tällaisia olivat ulkopoliittiset ja kansallista turvallisuutta vaativat tehtävät mutta myös koulutus, terveys ja työllisyyden hoito sekä hallinto kokonaisuutena. Obama oli äärimmäisen huolellinen ja suunnitelmallinen uransa rakentajana.


Millainen mies on Barack Obama


Millainen mies on Barack Obama, mustan kenialaisen miehen poika. Valkoisten isovanhempien kasvattama keskiluokkainen ensimmäinen Yhdysvaltain musta presidentti, jolla on paremmat eväät kuin yhdelläkään hänen 43 edeltäjällään, ottamatta huomioon hänen kokemattomuuttaan.

Taloudessa Obama edustaa samaan aikaan liberalismia, mutta ymmärtää konservatismin idean. Hän puhuu kirjoissaan vapaasta tilasta, laajasta taloudellisesta turvallisuudesta ja yhtiöiden innovaatioprosesseista. Verkostoituminen ja monenkeskinen yhteistyö korostuu toisin kun Bushin yksin jääneessä hallinnossa. Hän voisi olla hyvinkin suomalainen oman yliopistomme tuote.

Obaman mukaan kaikki sellainen toimii, joka on kokemuksellisesti tai tieteellisesti sellaiseksi todettu ja johon on ihmisiä rohkaistu. Hän on idealismin kautta pragmaatikoksi kasvanut realisti. Tällaisia Yhdysvalloissa on nykyisin runsaasti, mutta löytyy myös suomalaisen koululaitoksen tuotteena. Heillä kaikilla on hyvin samankaltainen pragmaattinen koulutus. Näitä yliopistojen oppikirjoja löytyy tänäänkin myös Suomesta ja älykkönä Barack Obama osaa käyttää oikein asiantuntemusta. Obama ei kärsi itsetunto-ongelmista ja se tulee näkymään hänen taustaryhmissään.

Sosiaalidarwinismia

Toinen keskeinen osa Obaman ajattelua on lähellä sosiaalidarwinismia ja hän lainaa mielellään Franklin Rooseweltia. Energiasta puhuessaan hän ymmärtää toki uusiutuvan energian välttämättömyyden, mutta on suomalaisten tapan valmis käyttämään myös ydinvoimaa. Kun hän kirjoittaa, tekstiin on helppo tutustua ja siihen on myös helppo samaistua aivan kuten Obamaan itseensäkin. Hän käyttää taitavasti etnistä taustaansa ja sen keinoja monikulttuurisessa kielessään. Visionäärinen presidentti on lamakauden ja kriisin tuote.

Presidentti Barack Obama ylittää rajoja käyttäen modernisti vaalityösään internetin mahdollisuuksia, on verkostojen rakentaja ja tukee vapaata nettiä ja sen käyttöä nykynuorten tapaan, jotka häntä myös tukevat. Obama ylittää puoluerajat ja yhdistää kansakunnan, mutta puhuu myös sodasta tavalla, joka tulee ymmärretyksi hieman samaan tapaan kuin Suomessa nobelistimme presidentti Martti Ahtisaari. Totuutta ei paeta ja vastaväitteet ovat vaikeita. Amerikkalainen unelma on saanut juuri tähän aikaan ja paikkaa sopivan edustajan, joka epäilemättä onnistuu myös työssään paremmin kuin edeltäjänsä. Se ei tosin nyt paljon vaadi kuralle soditun kansakunnan kohdalla.

Puhe oli Barack Hussein Obamaa

Virkaanastujaispuhe ei yllättänyt. Siitä puuttui nyt odotetusti retoriikka, mutta ei analyysi ja tasapainoinen asioiden käsittely. Ongelmat esiteltiin ja niihin puututtiin kokoamalla yhteisölliset voimat ja yli rajojen. Suuria historiallisia linjoja välteltiin. Niihin ei ollut tarvetta nyt kun ihonväri kertoi kaiken ja se oli käyty läpi jo moneen kertaan maailman medioissa. Edessä on talouden laman voittaminen ja Yhdysvaltain uskottavuuden palauttaminen etenkin Euroopassa. Tässä auttaa tiedot, joiden mukaan Yhdysvaltain lama kääntyisi nousuun jo runsaan vuoden kuluttua ja olisi Eurooppaa matalampi. Näin presidentti Barack Obama jäisi joka tapauksessa nousukauden alun ja kasvun presidentiksi ja kasvoiksi laman taittuessa ja talouden kääntyessä myöhemmin nousuun. Loppu on jo pitkälle retoriikkaa ja kykyä käyttää hyväksi loistavasti valittuja avustajia sekä hoitaa presidentin valta tällä kerta itsellään toisin kuin edeltäjänsä aikana, jolloin kasvanut presidentin valta luisui avustajakunnan äärikonservatiiveille ja lopulta varapresidentille. Tähän Obama ei taustansakaan vuoksi voi ajautua ja ainoat pienet uhat liittyvät rotuaktivisteihin, ahneeseen ay-liikkeeseen ja hänen omaan taustaansa Chicagon demokraattien piirissä. Nämäkin ovat vain republikaanien äärisiiven esittämiä kauhuskenaarioita ja eivät tule toteutumaan.

Ei kommentteja: