Alkavat säästöt ja palvelujen karsiminen - saneeraustoimet

Uusilla valtuustoilla edessä vain vaikeita päätöksiä

Ensi viikonvaihteen vaaleissa ratkaisee raha. Kuntien taloustilanne on paikoin kuralla ja tuleva lama syventää sitä dramaattisesti. Päättäjät joutuvat heti alussa opiskelemaan jämäkkyyttä, on kyettävä tekemään suuria linjauksia, on oltava kokemusta aluetalouden toiminnasta ja raha-asioista, uskallusta kantaa vastuunsa.


Talous hyytyy


Talouden hyytyminen tuo yllätyksiä. Liki 70 kuntaa luopui jo leikistä edellisen vaalikauden aikana. Lähes 60 kuntaa sinnittelee vuosittain liki tuhannen euron alijäämällä asukastaan kohden. Se on todella paljon syömävelkaa. Ne eivät voi menestyä itsenäisinä pelkällä hyvällä tahdolla. Kun näiden kuntien kohdalla veroina kertyvä tulo on reilusti alle puolet, äyrinhinnalla taiteilu ei auta sekään. Pääosa tuloista tulee valtionosuuksina. Nämä ovat velkaantuneita kuntia. Reilusti yli 70 % menoista syntyy palkoista sivukuluineen ja kuntapuolue hallitsee. Siinä on mukana kunnan omia työntekijöitä hoitamassa omaa asiaansa. Koko Suomessa yli puolet ehdokkaista on tästä julkishallinnon puolueesta.


Saneeraukset käynnistyvät


Helpot vuodet ovat takana ja edessä tiukka taloudenpito, jota leimaa laman ohella sosiaali- ja terveydenhuollon menojen raju kasvu. Kun kansantalouden kasvu hidastuu, myös työllisyys heikkenee ja pienet ovat yhä syvemmässä kurimuksessa. Takavuosina henkilöstöä lisättiin ja edessä on ikävä yhdistelmä. Vähenevät verovarat ja ikääntymisen mukanaan tuomat kasvavat menot. Varsinaiset saneeraukset Suomi käynnistää vasta kuntaliitostensa jälkeen. Muuten niistä ei ole mitään taloudellista apua.


Hurjia alijäämiä taloudenpidossa


Noin viidensadan euron jatkuvalla alijäämällä taiteilee Suomessa liki sata kuntaa. Meillä on alijäämäisiä kuntia runsas 150 kappaletta. Pahimmat alueet ovat koko Tornionjokilaakso, Koillis-Lappi, koko Oulujoen ympäristö aina Kuusamoon saakka, köyhiä Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kuntia, Seinäjoen ympäristö ja luoteisen Pirkanmaan kuntia. Todella ongelmallinen vyöhyke kulkee liki läpi Suomen alkaen Keski-Karjalasta Joensuun eteläpuolelta ja jatkuen läpi Etelä-Savon ja Jyväskylän köyhdyttämät eteläiset alueet aina lähelle Kokkolaa. Joukossa on kymmenkunta reilusti yli tuhannen euron tappiolla tulosta tekeviä kuntia jokaista asukastaan kohden.
Sitten tulevat meille tutummat alueet Päijät-Hämeessä, joiden talouden kantajiksi emme ryhdy. Näihin liittyvät kunnat Kymi-Karjalasta. Yli 20 kuntaa tehden taloutta reilulla velalla ja yli varojensa eläen.


Ei muiden roskapankiksi ja velan maksajaksi


Oma talousalueemme on vielä kuvilla, mutta sitten Pirkanmaan ja Satakunnan suuntaan katsellen löytyy taas kymmenen yli varojensa elävää kuntaa. Koko eteläisen Suomen kärki Hangon ympärillä on yhtä pimeää kuin Tornionjoen laakso ja Kainuun köyhimmät kunnat.
Lounais-Hämeen ei tule lähteä hoitamaan vararikkoon menevien kuntien taloutta. Kun aluetaloutta hoidetaan jatkossa, raha ratkaisee ja kunnan kyky olla mukana terveellä taloudella maksamassa omat osuutensa. Jos ei muuta, vakuudet on saatava valtiolta. Muiden roskapankiksi ei pidä nyt lähteä. Seuraavat neljä vuotta tehdään tiukkaa budjettia ja talousmiesten ja -naisten ohjaksissa. Nyt alkaa Suomen pahimmat yhdyskuntien vararikot ja sinne on menossa suuria aluekokonaisuuksia, ei vain yksittäisiä kuntia.

Matti Luostarinen, dosentti, filosofian ja valtiotieteitten tohtori, erikoistutkija