Internet -sukupolvi yhteiskuntamme innovatiivisin ydin

Nettiyhteisö verkostoyhteiskunnan innovatiivisin ydin

Ruotsin hallitus ja nettiyhteisö sotatilassa, otsikoi Helsingin sanomat (5.6) Ruotsin viranomaisten ja nettiyhteisön välistä yhteenottoa. Taustalla on yhdysvaltalaisen elokuvateollisuuden ruotsalaisille asettamat vaatimukset koskien Ruotsissa toimivan maailman suurimman torrent tiedostojen seurantapalvelimen (Pirate Bay) sulkemista. Piratismiin (piracy) ja varettamiseen (warez) tottuneet nuoret ja erityisesti edellistä kannattavat eivät pitäneet internetin kautta jo vuosia Ruotsissa suuria tiedostoja jakaneen järjestelmän sulkemisesta. Viranomaisten kohdalla taustalla olivat epäilyt tekijänoikeusloukkauksista.
Nettisukupolven käyttämä keino oli ns. DOS-hyökkäys, jossa massiivinen käyttäjäjoukko saa maailmanlaajuisena verkostona kuormitettua palvelimen nurin. Perjantaina kaatui Ruotsin poliisin käyttämät verkostosivut ja myöhemmin sunnuntaina hallituksen sivut ja hieman myöhemmin Piratebayn sulkemisen operoinut Ruotsissa, tekijänoikeuksia puolustava APB (anti-piratbyrån). Jo tätä ennen Pirate Bayn toiminta oli jo palautettu.
Informaatioyhteiskunnan globaali verkostosukupolvi toimi tässä tapauksessa tavalla, joka muistuttaa heille myytyjä lasten ja nuorten tietokonepelejä sekä näiden strategisia toimintamalleja. Ne sisältävät samaa visuaalista ja toiminnallista logiikka josta Suomessa saatiin kokemusta myös uuden populaarimusiikin ja Lordin euroviisuvoiton yhteydessä etenkin sen ääntenlaskuhetkellä. Euroviisut ratkaistiin kymmenen minuutin aikana nettiäänestyksellä ja internet -sukupolven nopean toiminnan seurauksena. Tuolloin kaatui monia sivuja pelkästään keskustelijoiden suuresta innostuksesta.
Internet -verkostoitumista ja sen sosiaalisia ”yhteisöjä” ei voi mitenkään verrata aiempien sukupolvien kokemaan hierarkiseen ja toiminnaltaan vakiintuneeseen toimintaympäristöön. Innovaatiotutkimuksen näkökulmasta tietokoneverkoissa operoivat ensin nopeimmat omaksujat, nuoret sukupolvet ja ympäristö on aina globaali. Toimintaa ohjaa hieman sama logiikka kuin ihmiskehon viruksen torjunnassa. Valkuaisainemolekyylit syntyvät torjumaan pienistä partikkeleista vieraan hyökkäyksen ja toteuttavat sen. Tämä jälkeen verkoston toiminta tältä osin on ohi ja se lakkaa. Verkoston logiikkaa ei voi määritellä tai ymmärtää perinteisen vallankäytön tai instituutioiden toimintamallien kautta. Kaikkein vähiten sitä ohjaa inhimillinen narsismi tai muut emotionaaliset logiikat. Sitä vastaan on mahdoton asettua. On mahdoton taistella itseään vapaaksi sellaisesta, jossa vastassa on ei kukaan. Käytännössä oma rakentamamme teknologia ja sen osaavimmat nuoret innovaattorit ja näiden yhteiset aivot sekä informaatioajan synnyttämä normisto, arvot ja moraali.
Jyväskylän yliopistossa juuri hyväksytyn tekijänoikeuksia käsittelevän väitöskirjan mukaan lainsäädäntö on monestakin näkökulmasta verkosto- ja innovaatioyhteiskuntaan sopimaton alkaen koko käsitteen määrittelystä. Innovaatiotoimintaa ja luovuutta se rajoittaa monella tavalla.
Klusterit tuottavat verkostojensa kautta kaiken aikaa uutta hieman samaan tapaan kuin Linux-käyttöjärjestelmä. Sekä tieteen ja taiteen kohdalla sen tekijät ovat tullet tätä kautta oman toimintansa keskiöön sen määrittelijöiksi ohi byrokratian tai konventioita ylläpitävien instituutioiden. On vain ajan kysymys kun näin tapahtuu myös lainsäädännön, demokratiaksi kutsumamme välillisen vallankäytön kohdalla sekä toiminnassa, jossa aiemmin on käytetty järjestöllistä massojen edunvalvontaa. Näiden toimintalogiikka ei istu siihen internet -aikaan ja sen sukupolven käyttöön, jota nämä ovat jo lapsesta saakka elämässään soveltaneet. Tähän evolutionaariseen yhteiskuntaan joko sopeudutaan tai eristäydytään ja jäädään innovaatiojärjestelmien ulkopuolelle. Media sopeutuu tähän tuottaen paperimedian rinnalle internet –sukupolvelle tarjottavan sähköisen viestintävälineen, jonka sisältökin poikkeaa jälkiomaksujille tarkoitetusta tutusta ja turvallisesta sanomalehdestä.

05-05.2006
Matti Luostarinen