Poliittinen hiukkaskiihdytin

Maailmanhistorian ehkä yksi suurimmista löydöistä tehtiin Cernin hiukkaskiihdyttimessä kun Higgsin bosonin kerrottiin viimeinkin löytyneen. Peter Higgs, jonka nimeä tuo muille hiukkasille massan antava bosoni kantaa, juhli kotonaan kuohuviinillä. Hän oli tehnyt mallinsa jo vuonna 1964 yhdessä Francois Englerten, Rober Broutin, Gerald Giuralnikin, Carl Hagen ja Tom Kibblen kanssa. Toki mukana on ollut myös satoja muita fyysikkoja, myös suomalaisia. Yhteiseurooppalainen Cern Olen vieraillut Cernissä valtavan hiukkaskiihdyttimen havaintovälineitä hämmästellen paikan päällä ja osaan kuvitella miten siellä on reagoitu jo viikkoja. Samoin tunnelman ympäri maailmaa, myös Fysiikan laitoksessa Helsingin Kumpulassa. Todennäköisyys, että poikkeama käyrillä olisi syntynyt sattumalta, on olematon, vain yksi kolmesta miljoonasta. Tällaista uutismylläkkää ei olisi laskettu julkisuuteen, ellei olisi todella päästy Higgsin hiukkasen jäljille. Uutisankka alkaisi syödä tieteeltä uskottavuutta. Taloustieteet ovat tätä vieneet jo riittävästi, luonnontieteillä siihen ei olisi nyt varaa. Hiukkasmaailmamme on kaivannut tätä puuttuvaa rengasta, massan muille hiukkasille antavaa Higgsin bosonia. Jos löytynyt bosoni ei ole itse Higgs, se on ainakin hänen pikkuveljensä. Vuoden loppuun mennessä saadaan lisää tietoa. Kone kun menee kohta huoltokatkolle ja sitä ennen on hiukkasten törmäysrojusta saatava kaikki mahdollinen irti. Se tietää pitkiä työpäivä ympäri maailmaa. Tiedeyhteisö koostuu tuhansista aivoista sekin. Hiukkasmeri Elämme ikään kuin Higgsin hiukkasen muodostamassa meressä. Tämä meri ulottuu maailmankaikkeuden laidasta laitaan, mitä ne laidat sitten ovatkin, ja kaikki muut hiukkaset saavat siitä merestä massansa, kevyet hiukkaset uiden meressä hieman nopeammin kuin raskaat. Kun tietomme on jostain asiasta rajallista, aistit kehnoja, on käytettävä mielikuvitusta. Siinä tavallinen tunnistamamme aines muodostuu kvarkista ja neutroneista, mutta mukana on myös haamumaisia neutriinoja, meidät miljardeja kertoja koko ajan läpäiseviä, ilman että sitä havaitsemme. Jotta protonit ja neutronit, atomien ytimet, voisivat syntyä tarvitaan gluoneja ja valon eri aallonpituudet taas syntyvät fotoneista. Se mitä olemme, näemme ja koemme, on lopulta fysiikkaa ja fysiikan perusteoria on kaivannut juuri Higgsin hiukkasen löytymistä. Kun se löytyi, maailmankuvamme alkaa olla taas paljon kehittyneempi. Sellaista seuraa yleensä myös uusia sovelluksia. Se, missä perustiedettä sovelletaan, voi olla yllättävää. Pienet ja isot uutiset Se että EKP, Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkonsa alle prosenttiin, ei ole tämän hetken ja aikamme ykkösuutinen likimainkaan. Se ei tule olemaan edes viite historianlehden sivuilla. Vielä vähemmän Suomen ihmetelty eurolinja olkoonkin, että se saa myös tukea ekonomisteiltamme. EKP:n eri vaihtoehdot ovat vaatimaton askel siinä hiukkasmeressä, jossa Cernin tutkijat nyt uivat omassa maailmassaan. Samoin suomalaisten rimpuilu omassa eurooppalaisessa pankkimaailman myllerryksessä, joka ei rajoitu nain Eurooppaan. Aiotaanko valvoa myös pankkeja, jotka toimivat Euroopassa, mutta eivät ole eurooppalaisia alkuunkaan. Mitä tästä mahdetaan sanoa Kiinassa ja Yhdysvalloissa? Rääkkylän malli Sen sijaan Rääkkylän kunnan malli yksityistää kuntapalvelujaan ja siirtää myös virkamiesten päätösvaltaa ulkoistaen se yksityisille toimijoille, on saanut tuomion Hallinto-oikeudessa ja samalla Valvira erävoiton sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaisena. Se, miten yleistä kriisikuntien kohdalla on toimia Rääkkylän tapaan ja onko sen jo “maan tapa”, kuten Pohjois-Karjalan sisämaan saaristokunnassa kerrotaan, on Higgsin hiukkastakin kimurampi selvitettävä. Jos niin on, siitä vain käyttämään Rääkkylän mallia ja uimme kohta kaikki anarkiakunnan rakentamassa yhteisessä hiukkasmeressä. Syksyn poliittinen hiukkaskiihdytin Suomessa Politiikassa SDP:n on odotettu astuvan uusissa tuulissa piirun verran vasemmalle ja vastaavasti kokoomuksen saman verran oikealle ennen syksyn vaalejamme. Oppositiossa tämä tarjoaisi hieman lisää tilaa etenkin keskustalle, jolla on ongelmia uuden puheenjohtajansa kanssa saada näkyvyyttä juuri siellä, missä suuri osa liikkuvista äänestäjistä majailee kuin Higgsin hiukkasten vahvistamina massoina. Kun perussuomalaiset vähintäänkin kaksinkertaistavat paikkalukunsa kunnissamme, se on samalla varmasti myös joltakin poissa. Kun samaan aikaan kuntavaaliehdokkaidenkin löytäminen alkaa olla vaikeaa, eivätkä uudet valitut edustajamme syksyllä tiedä, istuvatko kaksi vai neljä vuotta valtuutettuina, syksyn poliittinen elämä muuttuu Cernin hiukkakiihdyttimen kaltaiseksi räiskinnäksi, jossa tulee olemaan sekä vauhtia että vaarallisia tilanteita. Hallituksen kuntauudistus on suomalainen hiukkakiihdytin ilman EU:n ja kriisimaiden pankkien tuomaa lisäpotkuakin. Se, millaisen viestin istuva hallitus, kokoomus ja sdp antavat keskustassa liikkuville äänestäjille, on syksyn kiinnostavinta antia. Kuntauudistus antaa varmaan lisäpotkua niille hiukkasille, jotka ovat perinteisen kuntapuolueen maaseutukuntien äänestäjiä, naisia kuntatyöntekijöinämme. Ja kun nämä alkavat liikehtiä, silloin hallituksessakin alkaa salamoida ja syntyy sellaista hiukkaskiihdyttimelle tyypillistä ylimääräistä roinaa, jonka analysoinnissa tuleva syksy saattaa käydä puoluetoimistoille liian lyhyeksi. Näin suunta, joka nyt on vielä hakusessa, on syksyllä jollakin hallituspuolueistamme mahdollisesti jopa hukassa. Samalla keskustan uudelle puheenjohtajan, jonka kohdalla suomalaisen politiikan jargonikin on vielä hakusessa, likaisen pelin osaaminen on haettava ulkopuolisten avustajien tukemana. Sellainen on taas hankalaa silloin, kun edessä ovat ratkaisevat puolueiden puheenjohtajien televisioväittelyt. Kuntavaaleissa kytee suomalaisen politiikan seuraava oman hiukkaskiihdyttimemme jytky.