keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Barack Obama

Ensimmäinen musta mies Yhdysvaltain presidenttinä


Jos Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä tulisi kuvata muutamalla sanalla valitsisin käsitteet monikulttuurinen, pragmaattinen, sovitteleva ja rajat ylittävä rohkea visionääri. Lisäksi mukaan tulee loistavat puhujan lahjat ja kyky kirjoittaa, ahkeruus ja nopea älyllinen karisma. Barack Obama kykenee voittamaan puolelleen tukijoita ja ylittämään perinteisiä rajoja, vakuuttamaan myös vastustajansa ja hän toimii hyvin modernin verkostoyhteiskunnan nuoren älykön sosiaalisilla taidoilla, mutta myös eläen ristiriitojen kautta ja ne myöhemmin ymmärtäen ja epäkohtia poistaen.

Tämän päivän nuoren lapsuus

Lapsuutensa tuleva Yhdysvaltain presidentti vietti Honolulussa Havaijilla. Hänen isänsä oli pikimusta kenialainen ja äiti maidonvalkea kansasilainen. Vanhemmat olivat tavanneet opiskelupaikkakunnalla ja erosivat pian, eikä Obamalle jäänyt muita muistoja isästään kuin kuvat ja kerrotut tarinat. Äiti solmi uuden avioliiton ja lopulta kasvattajina toimivat äidin vanhemmat. Isovanhemmat ja isoäiti olivatkin tärkeitä myös vaalikampanjassa. Samoin lapsena koettu monikulttuurinen kasvuympäristö sekä sen monet uskonnot. Hän suhtautuu uskontoonkin hieman samaan tapaan kuin yhdysvaltalaiset prgmatismin isät Peirce, James tai Dewey. Jälkimmäinen jopa saman chicagolaisen pragmatismin koulukunnan perustaja, joka levisi oppikirjojen kautta myös Suomeen. Harvardin opettaja ja kasvatti Peice sekä monet valtiotieteilijät näkyvät juristin ajattelussa. Jamesin "tajunnanvirta" ja Peircen tapa ajatella kuinka "semantiikka rakentuu pragmatismin varaan" on Obamalle tyypillistä kirjoittajana mutta myös puhujana. Suomalaisen on häntä helppo ymmärtää ja hyväksyä. Yhteiskunnallinen sosiaalidarwinismi korvaa siinä myös talousteoriana perinteisemmän ja edellisen hallituksen käyttämän ja mukaan saatta tulla nyt ripaus ajattelua, jossa Jamesille tuttu kausaliteetti ei enää ohjaa ihmismielen ulkopuolista maailmaa. Innovaatioprosessit saavat siten keskeisen osan Yhdysvaltain talouden ja tieteellisteknisen kehityksen hoitoa ja edellisen hallituksen "aatteellinen" osa kevenee. Kyse olisi näin hyvin chicagolais-harvardilaisesta koulukunnasta ja sen traditiosta eikä toki niinkään Barack Obaman ihonväristä tai lapsuudesta. Niillä voi olla vain symbolinen merkitys ja saatta olla hyvinkin tärkeä tässä merkityksessä myös esim. Afrikassa ja värillisen väestön keskuudessa (Pragmatismista innovaatioprosesseissa ks. esim Luostarinen 2005 "Ekologinen klusterit ja innovaatioprosessit" 69-77 www.mtt.fi/met/pdf/met70.pdf )

Obama kirjoitti isästään menestysromaanin. Sen toinen painos palkittiin Grammylla ja seuraava romaani käsitteli jo enteellisesti Yhdysvaltain unelmaa. Ne lukemalla syntyy kuva tarkoituksella tehdystä symboliikasta, jolla haetaan yhtymäkohtia mahdollisimman moneen lukijaan ja näiden kulttuurisiin kokemuksiin tai juuriin. Erityisesti tämä koskee syvempiä kokemuksia ja uskonnollisia tuntemuksia ja niiden merkitystä symbolijärjestelmissämme. Sekä James että Dewey ovat laatineet aiheesta myös oppikirjoja (Lähteet ks. Luostarinen 2005). Barack on kirjoittajana erityisen lahjakas yhdistäessään monikulttuurisia aineksia huomaamatta ja lukijaa ”koukuttaen”.

Median lemmikki

Sama ilmiö syntyy seuratessa Barack Obaman tapaa käyttää mediaa ja olla osa sen sekä tuotetta että toimittajana. Se on ollut turvallinen tapa edetä joutumatta loanheiton kohteeksi. Hänestä syntyy helposti kuva hyvin neutraalina hahmona ja jokamiehen samaistumiskohteena. Tämä prosessi näyttäisi alkavan jo Chicagossa opiskeluvuosina ja Obaman toimiessa arvostetun yliopistolehden ensimmäisenä mustana johtajana (Harvard Low Review). Se oli hänen uransa ensimmäinen ylitetty kynnys Harvardissa ja sitä seurasi pian valinta politiikalle ja siellä matka kohti Illinoisin senaattorin virkaa. Apuna toimi alusta saakka median noste (Washigton Post, Chicago Tribune ja Sun Time), mutta myös brittilehdet ja uusi media sekä sen hyödyntäminen. Odotukset vuosisadan miehestä ja samalla kilpailijoiden kömmähdykset henkilökohtaisessa elämässään helpottivat nostetta, samoin kuin republikaanien ”sisällissota” puolueensa sisällä ja heikko presidentti Bush. Uusi poliittinen ajattelu etenkin nuorten kohdalla on tuonut mukanaan ”vakavamman” arvoyhteisön, sosiaalisen ajattelun ja keskiluokan ”kriisin”, poliittisen ajattelun muutoshakuisuuden, jota Obama oikealla tavalla edustaa psykologisena mutta myös symbolisena sillanrakentajana. Symbolinen sillanrakentaja on ehkä sittenkin vahvempi.

Naisten lemmikki

Teini-ikäinen Obama kokeili päihteitä, alkoholia, marihuanaa ja kokaiinia. Hän kuvaa sen kirjassaan ongelmien tuotteena ja tapana selvitä mustana kulttuurissa, jossa kasvattajat ja ympäristö olivat häntä ihonvärillään provosoimassa. Miehet eivät tätä sankaria kadehdi mustankipeänä eivätkä naiset pidä epämiellyttävänä. Se on ehdoton edellytys suureen suosioon. Valtio-oppia ja myöhemmin lakia opiskellut Obama oli sekä opiskelussaan että myöhemmin työssään tekemisissä sosiaalisten ongelmien kanssa ja vähäosaisten asioiden hoitajana. Hänellä oli erinomainen kyky yhdistää kahden puolueen välisiä ristiriitoja ja hakea sekä median että poliittisen eliitin tuki työlleen, jota voi luonnehtia "poikkitieteiseksi". Vuonna 2005 hän oli viides Yhdysvaltain mustaihoinen senaattori. Häntä tukivat vaaleissa nyt mm. John Kerry, Colin Powell, Al Gore, Gery Hart, koko Kennedy klaani, Jesse Jackson ja lopulta myös Hillary Clinton miehineen. Loanheitto loppui. Kulttuuri- ja viihdemaailman tuki oli jo hieman ylitsevuotavaa, mutta ei toki aivan sokeaa ylistystä sekään.

Senaattorina hän valitsi lautakunnat, joissa selkeästi valmisteltiin jo tehtävää presidenttinä. Tällaisia olivat ulkopoliittiset ja kansallista turvallisuutta vaativat tehtävät mutta myös koulutus, terveys ja työllisyyden hoito sekä hallinto kokonaisuutena. Obama oli äärimmäisen huolellinen ja suunnitelmallinen uransa rakentajana. Pragmatismi näkyy siinäkin ja ehkä juuri siinä on hänen heikkoutensa ja tietty kärsimättömyys, ylimielisyys.


Millainen mies on Barack Obama


Millainen mies on Barack Obama, mustan kenialaisen miehen poika. Valkoisten isovanhempien kasvattama keskiluokkainen ensimmäinen Yhdysvaltain musta presidentti, jolla on paremmat eväät kuin yhdelläkään hänen 43 edeltäjällään, ottamatta huomioon hänen kokemattomuuttaan.

Taloudessa Obama edustaa samaan aikaan liberalismia, mutta ymmärtää konservatismin idean. Hän puhuu kirjoissaan vapaasta tilasta, laajasta taloudellisesta turvallisuudesta ja yhtiöiden innovaatioprosesseista, mutta myös modernista webympäristöstä, jota hän vaaleissa hyödynsi muita paljon paremmin (ks. Luostarinen 2007 " Webympäristön blogi ja innovaatioprosessi" www.mtt.fi/met/pdf102.pdf 448-483). Verkostoituminen ja monenkeskinen yhteistyö korostuu toisin kun Bushin yksin jääneessä hallinnossa ja klusterit ymmärretän nyt jo oikein ja toisin kuin porterismissa. Hän voisi olla hyvinkin suomalainen oman yliopistomme tuote ja lainaakin myös suomalaisia tiedemiehiä ja tutkijoita. Hänen kanssaan on helppo kommunikoida webympäristön luonteesta. Tosin tänään sitä myös kritisoiden ja juuri tältä porterismin virhetulkinnalta. Älykkönä hän oivaltaa heti mistä on kysymys. Se helpottaa talouden pidossa toisin kuin edeltäjän tapa ottaa vastaan vaikeita innovaatiokentän viestejä. Presidentti ei voi olla täysin "ulkona" esikuntansa innovaatioympäristöstä edes sen vaativimmissa prosesseissa. Ydinfyysikko hänen ei toki tavitse olla eikä klusterirakenteiden hallitsija käytännön sovelluksissa. Mutta suuret valinnat ja linjaukset hän joutuu hyväksymään ja silloin on ymmärrettävä mihin visionäärinen näkemys todella perustuu pragmatismissa.

Obaman mukaan kaikki sellainen toimii, joka on kokemuksellisesti tai tieteellisesti sellaiseksi todettu ja johon on ihmisiä rohkaistu. Hän on idealismin kautta pragmaatikoksi kasvanut realisti. Tällaisia Yhdysvalloissa on nykyisin runsaasti, mutta löytyy myös suomalaisen koululaitoksen tuotteena. Heillä kaikilla on hyvin samankaltainen pragmaattinen koulutus ja joskus hieman kyyninen maailmankuva. Näitä yliopistojen oppikirjoja löytyy vielä tänäänkin myös Suomesta ja älykkönä Barack Obama osaa käyttää oikein asiantuntemusta. Obama ei kärsi itsetunto-ongelmista ja se tulee näkymään hänen taustaryhmissään. Ne ovat varmasti kansainvälistä huippua.

Sosiaalidarwinismia

Toinen keskeinen osa Obaman ajattelua on lähellä sosiaalidarwinismia ja hän lainaa mielellään Franklin Rooseweltia ja harkitusti myös neekeriorjat vapauttanutta ja ammuttua kollegaansa. Pelon olemassaoloa hän ei voi poistaa Yhdysvalloista. Energiasta puhuessaan hän ymmärtää toki uusiutuvan energian välttämättömyyden ja innovaatioprosessit webympäristössä, mutta on suomalaisten tapaan valmis käyttämään myös ydinvoimaa. Kun hän kirjoittaa, tekstiin on helppo tutustua ja siihen on myös helppo samaistua aivan kuten Obamaan itseensäkin. Hän käyttää taitavasti etnistä taustaansa ja sen keinoja monikulttuurisessa kielessään. Visionäärinen mutta yllättävällä tavalla myös innovatiivinen presidentti on lamakauden ja kriisin tuote ja nyt välttämätön tilaus Yhdysvaltain taloudelle, myöhemmin myös Euroopalle ja maailmantaloudelle.

Presidentti Barack Obama ylittää rajoja käyttäen modernisti vaalityösään internetin mahdollisuuksia, on verkostojen rakentaja ja tukee vapaata nettiä ja sen käyttöä nykynuorten tapaan, jotka häntä myös tukevat. Obama ylittää puoluerajat ja yhdistää kansakunnan, mutta puhuu myös sodasta tavalla, joka tulee ymmärretyksi hieman samaan tapaan kuin Suomessa nobelistimme presidentti Martti Ahtisaari. Totuutta ei paeta ja vastaväitteet ovat vaikeita tai ne on argumentoitava oikein. Tässä näkyy hänen kykynsä operoida webympäristön innovatiivisimman kärjen kansa. Amerikkalainen unelma on saanut juuri tähän aikaan ja paikkaa sopivan edustajan, joka epäilemättä onnistuu myös työssään paremmin kuin edeltäjänsä. Se ei tosin nyt paljon vaadi kuralle soditun kansakunnan kohdalla.

.

Ei kommentteja: