Venäjäkö kyykyttäjänä?

Venäjä kyykyttää medioissa Suomea netistä tulkiten ja hakusanaa käyttäen liki yhtä ankarasti kuin KELA kyykyttää asiakkaitaan. Kolmas suomalaisten kyykyttäjä näyttäisi olevan medioissamme valtio ja Telia-Sonera liki rinta rinnan. Tämän jälkeen tulevat autokauppa, HUS sekä joukko yksityisiä henkilöitä ja puolueita, Finnair ja Nokia Siemens kärjessä.

Kyykyttäminen ei ole kiusaamista

Kyykyttäminen on korvannut aiemmin käytetyn kiusaamisen halutessamme kertoa medioissa, kuinka joku ahdistaa, kalvaa, jäytää, piinaa, kiristää, patistaa, penää, taivuttaa, alistaa, vaatii, manipuloi, vaivaa, tuivertaa, riepottaa, risoo, raastaa, raatelee, retuuttaa tai muuten vain tekee elämästämme ikävän ja sietämättömän myös kesähelteillä ja juuri silloin kauniin suven keskellä suljetussa Suomessa.

Kiusaaminen on ilmiönä jäänyt lähinnä lasten, urheilijoiden ja naisten tavaksi kertoa, kuinka elämä on ihmisenä mahdollista vain, jos joku on kertomassa emotionaalisesti sen todellisuudesta, kiusaten joko lapsen lailla tai aikuisena lapsekkaasti eläen. Tällaista raastavaa, tuivertavaa riepottelua näyttäisi esiintyvän etenkin kouluissa, työpaikoilla ja joskus myös urheilussa ja vaikkapa luonnossa, jossa kelit kiusaavat autoilijoita ja marraskuussa tämä kiusaaja tulee aina yllättäen, kuten lumen kuuluukin tulla vähälumiseen maahan.

Autoilijat yllättävä kyykyttäjä on luonteeltaan kiusantekijä ja poikkeaa sellaisesta tahallisesta pahanteosta, johon Venäjä, valtio, suuryitykset tai niiden kasvottomat johtajat kykenevät perinteisen median kuvaamana kyykyttäjänä. Työyhteisön tai koulun kiusaaja tai sadisti ei ole hänkään kyykyttäjä vaan luonteeltaan läheisempi ja persoonallinen, jokaisen meistä kohtaama olento, oikea ihminen, ei kasvoton kyykyttäjä, instituution kaltainen mediakokemus.

Onnettomuus ei ole kyykyttämistä

Sen sijaan helteet eivät tule koskaan yllättäen ja niitä hoidetaan toisin kuin marraskuisia kelejä muistamalla juoda riittävästi. Kesäinen juhannusliikenne yllättää siinä missä hukkumisonnettomuudet, ja silloin kiusantekijänä on tilastollinen todennäköisyys joutua yllätetyksi muutaman kerran vuodessa, joskus sen viimeisen kerran kyykyttäen.

Onnettomuus ei ole sosiaalisissa medioissamme luonteeltaan kiusantekoa eikä kyykyttämistä, vaikka meille sellaista pyritäänkin välittämään ja syyllistämään perinteisissä medioissa siirtämällä jopa oma vanhenemisemme ja sen vaivat osaksi samaa kiusaajien ja kyykyttäjien maailmaa. Lisäksi kyykyttäminen on pääsääntöisesti suuria massoja koskeva ilmiö, kun sen sijaan kiusaaminen on yksityisempi ja henkilökohtainen kokemus. Samaan aikaan kun lasta tai työyhteisön jäsentä kiusataan, köyhät pannaan kyykkyyn tässä käsitejärjestelmien kokemuksessamme mediaotsikkoja tulkiten.

Kieli uudistuu, käsitteet muuttuvat

Kielen uudistuminen on tehnyt kiusaamisesta laajemman ja paremmin kansakunnan sosiaaliseen pääomaan ja geneettiseen luonteeseen sopivan tapahtuman. Hakukone Google löytää satoja kyykyttäjiä (150 000) ja yleensä sen takana on juuri venäläisen pajarin kaltainen, varakas ja rikas öykkäri takavuosiltamme.

Tyypillinen oman aikamme pajari, venäläinen ylimys, on vaikkapa miljardööri Alisher Usmanov, joka kyykyttää Telia-Soneraa. Sen sijaan Telia Sonera kyykyttää vain suomalaista pientä ihmistä, joka on tänään harvoin vanhus tai veteraani, syrjäisen kylän pieneläjä, kuten takavuosina oli tapana.

Kyse on silloin usein juuri kiusaamisesta tai sellaisen kokemisesta, ei epämääräisestä kyykyttämisestä, jonka kohteeksi avuttomat ihmiset joutuvat jossakin kauempana eläen. Sosiaalinen media tuo nämä tapaukset tutuiksi ja samaistumme niihin helposti itse saman kokeneena ja siis sosiaalisen median yhteisön jäsenenä eläen. Näin kiusaaminen on yhteisöllinen kokemus, kyykyttäminen on taas laajempi käsite.

Perinteinen media kyykyttää, sosiaalinen media kiusaa

Samalla kun kiusaajan ja kyykyttäjän luonne on muuttunut, myös kohteet ovat eriytyneet ja vaihtuneet vuosien saatossa. Kyykyttäjä on erityisen merkittävä henkilö tai instituutio, mieluiten suuri kasvoton organisaatio, valtio tai sen laitos. Sen kohde on sekin joku muu kuin vähäinen sivuraiteelle jäänyt syrjäytynyt ihminen.

Eniten valtio näyttäisi kyykyttävän tänään yliopistoa ja kuntia, kunnat taas toisiaan, Nokia Siemens, HUS ja autokauppa asiakkaitaan. Venäjä on poikkeustapaus ja se näyttäisi otsikoissa kyykyttävän alinomaa ja valikoimatta kohteitaan ja mukana on vielä myös vanhahtava ryssä -nimike sosiaalisten medioitten käyttämänä. Se onkin ainut kohde kyykyttäjänä, jolla on meille vahva sosiaalinen ja emotionaalinen yhteisösidos. Niinpä Venäjä kyykyttäjänä voi olla myös kiusaaja historiallisen taustansa kautta ja sitä kautta myös ryssävihan kohde sosiaalisissa medioissamme.

Kyykyttäjä voi olla harmiton tapaus

Obama kyykyttää EU:ta ja Dos-hyökkääjät nimetöntä ylläpitäjää, Argentiina Meksikoa jalkapallossa ja Kimi Räikkönen yllättäen tallitoveriaan Ogieria ja kokoomus köyhiä, Monitori juolavehnää sekä Google metsän salakaatajia karttojensa avulla Googlesta mediaotsikkoja poimien.

Näin käsite laajenee pelkästä kiusanteosta myös muuhun käyttöön ja mukaan tulee vaikkapa urheileva nuoriso ja sen leikit. Pituushyppääjä Evilä on kyykyttänyt siellä toimittaja Juuselaa ja se on jo selvää kiusaamista medioita tulkiten. Toimittajan ja urheilijan välinen suhde on aina yhdensuuntainen perinteisessä mediassa, ja siinä kritiikki ei sovi kohdistua urheilijan suorituksesta kohti toimittajan omaa työtä arvioivaksi.

Urheilija ei voi siis kysyä vastavuoroisesti toimittajan valmistautumisesta työhönsä, tekikö hän varmasti parhaansa ja oliko lopputulos odotettu, ehkä vähän alakanttiin ja kunto vielä hakusessa, alisuorittajan kaltainen vasemman käden huitaisu. Jatkossa toimittajalegendalta voidaan odottaa toistakin käsitettä kuin kyykyttäminen kerrottaessa kuinka Loeb on ajajajana suomalaisia nopeampi. Sebastian Loeb kyykytämässä suomalaisia rinnan Venäjän kanssa on mauton otsikkona ja samalla printtimedian sivulla käyttäen.

Sosiaalisen median rikkaampi sanasto

Soppanatsi kyykyttämässä ylipainoisia on jo selvästi sosiaalisen median sanastoa siinä missä elämä kyykyttää yleensäkin ja juuri sinua tai lökäpöksy yökkäilijää. Sosiaalisissa medioissa sanasto muuttuu rikkaammaksi ja kyykyttäminen on jäänyt vähemmälle sekä korvautunut sen kymmenillä suomalaisilla synonyymeillä.

Kyykyttämisen tai kiusaamisen kohteetkin ovat rikkaampia ja kuvaavat osuvammin kyykyttämisen ja kiusaamisen välistä eroa, osuvat maaliinsa muistuttaen kansan rikkaasta kielestä ja elämän uskosta myös kyykytettävänä, kiusattavana, ahdistuneena ja piinattuna, moneen suuntaan riepoteltavana, vaivattuna ihmisenä.

Sosiaalisissa medioissa Venäjä, Kela, Telia-Sonera, HUS, valtio ja sen instituutiot korvautuvat omakohtaisemmalla ja pois jäävät kokonaan sellaiset kohteestaan vieraannuttavat riepottelijat tai mielen kalvajat kuin Obama, Kiina, miljardööri Usmamov, urheilusankarit ja juolavehnän hävittävät myrkyt.

Kyykyttäjät ovat lähiympäristöstä, työyhteisön tai ystäväpiirin läheisiä, sosiaalisen yhdessäolon usein lähimmät elämänkumppanit, usein juuri avo- tai aviopuoliso. Samalla tunne muuttuu todelliseksi, oikeaksi ahdistukseksi, raastavaksi vaivaksi, joka tuivertaa ja riepottaa sosiaalisen median käyttäjää piinaten ja kiristäen jokaista solua.

Suomalainen sanasto ja tunne-elämä ei ole toki niin köyhää ja kahden sanan varassa silloin, kun kuvaamme elämäämme, sen keveyttä tai painavaksi muuttunutta lastia ja ahdistusta, ellei masennus muuta sitä lopulta tyystin sanattomaksi helvetillisessä työyhteisön tai kodin piinassa, pelon ja oikean ahdistuksen, raatelevan sadismin maailmassa.

Sillä kyllä sinuakin joku kyykyttää, et vain huomaa tai halua sitä myöntää, herra se on herrallakin, lainaten sosiaalisen median keskustelua.