Kuoppia, töyssyjä ja opettajien lomia

En ota kantaa töyssyihin tai kuoppiin. En tee niistä aloitteita valtuustossamme. Köyhät ja kipeät ovat hekin aina keskuudessamme ja sitä varten ovat sote ja virkamiehemme. Kun tehdään suuria rakennemuutoksia ja uusia valmistellaan valtakunnallisesti, paikallisella tasolla kuntajohtajilla ja virkamiehillämme riittää töitä ja mahdollisuus keskittyä oman kunnan kehittämiseen, näiden päivittäisiin rutiineihin, alkavat kärsiä. Tiedän sen kokemuksesta yli 40 vuotta yliopistossa satoja virkamiehiämme ja myös opettajia kouluttaneena ja välillä itseni kentälle jalkauttaen. Uusi työkulttuuri - ryöstöviljely Kun media vapautui ja some tuli osaksi elämää, suomalaiset alkoivat oppia uuden mediakulttuurin, johon kuului myös koko ajan paranevat tekniset vempaimet. Osa puhuu vempaimista ja osa sivuuttaa tämän sekä siirtyy luontevasti niiden käyttäjäksi. Joku jää taas osattomaksi ja tähänkin virkamiehemme sekä opettajat varmasti puuttuvat. Samalla heitä koulutetaan, eikä vähiten kesällä ja kuvitteellisen loman aikana. Yliopistoissa kesä on sielläkin työntäyteisintä aikaa niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin hallinnossa ja uusien opiskelijoiden valinnassa. Aina ei tule ajatelleeksi kuinka kouluttajamme, tutkijat ja kehittäjämme, uuden tiedon tuottajat ja siirtäjät, ovat työssä kesällä jopa enemmän kuin talvella. Tietoa kun tuotetaan ympäri vuoden ja reaaliaikainen muutti sen seurannan ja levityksen ympärivuotiseksi ja myös yön tunnit täyttäväksi. Väkeä tämän hoitajaksi on kuitenkin sama määrä tai jopa vähemmän. Meillä on työttömiä myös siksi että emme ole sopeutuneet tähän ryöstöviljelyyn ja pääosa työstämme tehdään ilmaiseksi. Tämä tekstin kirjoittaminen on juuri tyypillistä ilmaistyötä ja -hyödykettä. Takavuosian siitä maksettiin. Nyt vain moititaan miten sisältö ei ole aina viihteellistä tai vaikeaa. Kaivataan lyhyitä lauseita ja iskeviä mielipiteitä. Kuitenkin tätäkin lukee enemmän kuin kaikkia yli kuuttakymmentä tieteellistä aikakirjaamme yhteensä. Ero on kymmenkertainen latauskertoina laskien. Työ ei mene hukkaan mutta on ilmaishyödyke. Pätevyys on sekin hankittava Olen itse ollut mukana noin kymmenessä professorin viran täytössä ja saanut niissä pätevyyden. Rohkenen sanoa tämän vaikka se voi loukata Forssan Lehden kolumnistia, jokamiesluokan kynäilijää. Takavuosina viran haku oli työlästä ja kesti joskus vuosikymmeniä asiantuntijalausuntoineen sekä valituksineen. Moni hakija ehti kuolla ennen viran täyttöä ja täyttäjänä oli lopulta myös presidentti ja mukana tuomarin virkavala. Sekin velvoittaa toisin kuin ilman sitä eläen. Opettajan virkaan vaadittiin pedagogiset taidot, näyteluennot ja joku oli myös auskultoinut vanhemman lehtorin viran varmistaakseen. Kesä siis meni siihen ja biologeilla ja maantieteilijöillä lisäksi koulutukseen kuuluviin kenttätöihin. Siellä oli mukana tulevia opettajia, mutta myös vaikkapa apteekkareita tai lääke-esittelijöitä, tutkijoita, monen tason tulevia virkamiehiä sekä tulevia poliitikkoja, yrittäjiä. Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöitten kesä oli erilainen mutta kaukana laiskottelusta sekin. Kilpailu kun edellytti sielläkin yhteiskunnallista osallistumista ja varhain verkottumista sekä kykyä valmistua nopeasti. Näin jälkeenpäin pohtien elämä oli monelle vain yksi pitkä työpäivä ja Suomi menestyi tämän työkulttuurin tuotteena. Mikä ihmeen kesäloma? Laiska töitään luettelee, mutta opettajien kohdalla se ei ole tarpeen ja on loukkaavaa, opettajia kouluttaneena vastenmielistä ja luisuotsaista puhetta. Koulutus on ainut uskottava keino menestyä kilpailussa myös kansainvälisesti ja se on ainut uskottava lamantappaja. Jos jostain on kirjoitettava niin silloin enemmänkin ryöstöviljelystä, jossa opettajien, tutkijoiden, kehittäjien, yrittäjin, hallintomiesten ja myös poliitikkojen työtä käytetään vääriin tarkoituksiin ja suma seisoo niin rakenneuudistuksissa kuin nyt myös niissä vanhoissa ja välttämättömissä kehittämishankkeissamme, lukuisissa takavuosien projektiohjelmissamme. Politiikassa on ymmärrettävä myös vanhan työn jatkuvuus ja kaikkea aikaa ei voi käyttää rakenneuudistusten löysässä hirressä roikottavaan virkemiestyöhön. Näin koulutus koskee myös poliitikkojamme, joilla tulisi olla kyky puhumisen ja retoriikan (poltics) rinnalla tehdä myös visioivaa uuden kehittämistä (policy) ja siihenkin kesä on perinteisesti kiireisintä aikaa. Poliitikot ja virkamiehet kun eivät kouluta toinen toisiaan vaan mukana ovat aina kaiken tasoiset opettajat ja tutkijat jatkokouluttajina. Robottien aikaa Se taas ei onnistu elleivät nämä itse hanki uusinta tietoa ja tutkimus johda sekin koko ajan uusii löydöksiin. Jos tähän ei käytä lomiaan, lähde perustieteessä kuivuu. Soveltava tiede ja tutkimus ei ole perustiedettä ensikään vaikka kuinka väitettäisiin eron oleva kuin veteen piirretyn viivan. Kaikista nyt ei vain ole perustieteen tekijöiksi jolloin tuo viiva on eritän selvärajainen. Osa pyrkii myös aidosti poikkitieteiseen ja syventää tätä mahdollisuutta vapaa-aikanaan hankkien useita hyvin erilaisia tohtorin tutkintoja. Poliitikko, joka osaa retorisen taidon, ei välttämättä menesty hänkään visioivana kehittäjä lainkaan tai päinvastoin. Jonkun tämäkin koulutus on hoidettava. Siihen ne kesäkuukaudet varmasti kuluvat eivätkä riitäkään aikana, jolloin osa vastaa myös yökaudet internetin kymmeniin uusiin verkostoihin niihin myös uutta tietoa tuottaen. Siellä ovat mukana sitten jo myös globaalit verkostot ja elinkeinoelämämme kaikki osapuolet ja yrittäjät. Jos eivät ole, nukkuvat onnensa ohi ja tiedot siirtyvät uusimpana innovaationa maan rajojen väärälle puolelle. Tämä kehitys näyttäisi olevan nyt kielikoneiden ja robottien myötä huimassa kasvussa. Näin ensin tulevat englanninkieliset ja saksankieliset kääntäjät ja tämän jälkeen muut. Näin suomalaiset ovat lukijoina jäämässä myös omalla äidinkielellä tuotetussa tekstissä kauas muiden taakse. Vielä muutama vuosi sitten tätä tekstiä luki pääosin suomalaiset mutta nyt vain pienenä vähemmistönä. Cluster Art ei ole sekään enää suomalainen ilmiö agropolis strategiasta nyt puhumattakaan. Ekologinen klusteri karkasi sekin muitten käyttöön ja näin oma lamamme alkoi syventyä. Pääosin se on itse tehtyä ja yhtenä syynä on rakennemuutokset pelkkänä puheena sekä kyvyttömyys lukea kasvavaa poikkitieteistä tekstiä.