Odotettavissa pitkä ja syvä lama

Pitkä alkava talouslama kunnallisvaalien tärken asia


Jäitä hattuun kuntapäättäjät - lamasta tulee syvin 1930-luvun jälkeen

Missä kansainvälisen luottokriisin jäljet näkyvät ensimmäisenä? Paitsi tietysti suurissa finanssitaloissa, jotka eivät luota toisiinsa, eikä raha virtaa perinteisellä vakuudettomilla lyhytaikaisilla luotoilla. Suuret finanssijätit eivät pärjää yön yli lainoilla, kun kukaan ei luota, vaikka roskapankki ja keskuspankit, siis me veronmaksajat, ostamme vakuudettomat joukkolainat itsellemme.

Raha katosi jonnekin

Kun raha ei liiku luottamuspulassa eteenpäin, se häviää kuin vesi sorsan selästä. Ensimmäisenä alkavat kärsiä luottolamasta ne suuret tai pienemmät yritykset, jotka eivät saakaan tilauksiaan. Tilaukset loppuvat kun asiakkaat eivät saa rahoitusta ehtyviltä luottomarkkinoilta. Se on kuin jättimäinen puu, jossa ehtyvä vesi erämaassa estää juurien saamasta ravinteita veden mukana. Ensimmäisenä alkavat kuihtua hyvässäkin kunnossa olevat lehvistöt.
Näin alkavat talouden laman ensimmäiset merkit, kun suuret auton valmistajat iloittavat supistavansa tuotantoaan tai ohjelmistovalmistajat kertovat henkilöstölleen olevan aika ottaa ylityövapaat ennen irtisanomisia.


Jäitä hattuun kuntapäättäjät


Vielä nyt tilauskirjat ovat täynnä. Useimmissa Euroopan valtioissa pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet hyvin valmistautuneita ensi vuodelle odotettuun huonompaan tilauskantaan, alkavaan lamaan. Saksassa, meille tärkeimmissä vientimaassa, talouskasvun on ennustettu pysähtyvän ensi vuonna.
Suomalaisten tulisi toimia nyt ilman 1990-luvun alun paniikkia. Suomalaisten pankkien ei kuuluisi nyt järkkyä, vaikka kansainvälinen finanssimaailma on käytännössä tehnyt kaiken tehtävänä kuralla olevassa onnettomassa tilanteessa.


Onko aluetalous kunnossa?


Suomella on joitakin hyvin toimivia talouden aloja, vaikka verotuksemme onkin vielä liian korkea ja julkista sektoria joudutaan supistamaan. Tätä kuntavaaleihin lähtevät eivät uskalla ääneen sanoa. Ne jotka nyt investoivat, luottavat maksukykyiseen talouteen, ei ylikuumenneeseen talousalueeseen ja velkaisiin kuntiin. Velkainen kunta on yhtä ongelmallinen hoidettava nyt kuin Islannin kansantalous. Toki Venäjä tukee konkurssissa olevaa, mutta ei toki pyyteettömästi sekään.


Miten on kuntanne velanhoito – yksinkö hoidatte?


Velan suuri määrä on ensimmäinen rahoitusmarkkinoita heilutellut ja ennenaikaisen
laman aiheuttanut oma syymme. Kun pankit kasvavat liian suuriksi, alkaa aluetalouden ongelma painaa päälle. Markkinaehtoisen toiminnan rahoittaminen on työlästä, jos pankin oma talous ylittää reilusti kotivaltion tai alueen bruttokansantuotteen. Nyt sitten olisi tarvetta laajemmalle talousalueelle.


Maksat itse pankinjohtajan palkan


Uudet finanssialan tuotteet, uudet innovaatiot, olivat harkitsemattomia. Pankkien riskit kasvoivat mahdottomiksi uusista olemattomista tuotteista ja sellaisista yksilöistä, avainhenkilöistä pankeissa, joiden palkkiojärjestelmät kannustivat vastuuttomaan toimintaan. Tuttua Suomea 1990-luvun alusta. Pankinjohtajan henkilökohtainen palkka on mitä suuremmassa määrin samalla tavalla kiinni veronmaksajasta kuin kunnanjohtajan. Tämän alkavat oppia nyt myös suurpankit Yhdysvalloissa valtion ottaessa pankit omistukseensa, sosialisoidessaan niitä.


Oletko konepajan alihankinnassa?


Suomalaisten valtionyritysten, erityisesti konepajojen arvo on romahtanut vuoden alusta vajaaseen puoleen Koneesta, Metsosta, Rautaruukin ja Outokummun kautta Nokiaan ja Neste Oiliin. Samoin ovat sulaneet syyskuun aikana kaikkien rahastojemme arvot. Arvon pudotus on historian suurin. Rahastosäästäjät vetävät sijoituksiaan pois etenkin lyhyen koron rahastoista. Turvallisista onkin tullut tappiollisia. Turbulentin luonnetta kuvaa se, että tuottoisin rahastoluokka näyttäisi nyt olevan vuoden jaksolla pitkän koron rahastot. Ensi vuonna niidenkin kohdalla olemme viisaampia, kun tiedämme omien pankkiemme talletussuojan. Nyt rahojemme kerrotaan olevan vielä turvassa.


Luotatko valtiosi viisauteen – teetkö tunnevalintoja vaaleissa?


Järkyttävintä on huomata miten voimattomia kansallisvaltiot ovat yrityksissään saada maailman laajuinen finanssikriisi talttumaan. Euroopassa pörssikurssit ovat nyt alimmillaan vuoden 2003 tason ja synkkyyttä lisää valuuttarahaston IMF muutenkin synkkä talouskatsaus. Puhutaan kehittyneiden talouksien, siis meidän, vaarallisimmasta shokista sitten 1930-luvun. Tähän on ensi vuonna varauduttava kuntajohtajien lupauksissaan kuntavaaleissa.