lauantai 7. kesäkuuta 2014

Tilityksistä tillitykseen

Tämän aamu mediat ovat tulvillaan tilityksiä. Tilitys on ihan hyvä ilmiönä ellei se muutu tillitykseksi. Kun maito on kaatunut maahan sen perään ai auta itkeä vaan ottaa tyhjä maitohinkki kiltisti käteen ja jatkaa matkaa. Tillitys on sukua nillitykselle mutta ei toki samaa tarkoittava sana. Suomen kieli on rikas, onomatopoeettinen ja luontoa matkiva sanastoltaan. Tiedekielenä kuitenkin ns. kyökkikieli. Karalahden tillitys Tervehenkinen tilittäjä on kiekkoilija Jere Karalahti, joka käy läpi tutun päihteitten täyttämän suomalaisen elämänsä ja sen seuraukset sekä palaa tähän päivään elämänsä kunnossa. Toiveissa on lisää lapsia ja rakkauselämäkin näyttää oleva samalla mallilla kuin liikkeet kaukalossa. Sen ovat huomanneet myös Karalahden duunikaverit. Miehen sisäinen ontuminen ja tillitys ovat mennyttä elämää. Syvällä luolastossa, ihmisen alkujuurilla, on vaarallista ja vahingon sattuessa tillitys on myöhässä. Luola on ahdas ja vesikylmää suomalaisten luolasukeltajien tilittäessä menneen talven tapahtumia ja yli sadan metrin syvyyteen hukkuneitten ystäviensä kohtaloa Hesarin kuukausiliitteessä. Plurajoen luolasto oli aiemmin sukellettu vain kerran päästä päähän ja siitä saatu kokemus olematonta. Vesi oli sukeltajien kokemana ihmeellisen kirkasta ja jään reuna houkutteli turkoosin väreissään kohtalokkaalle sukellukselle kuudes helmikuuta. Murphyn lait ja tillitys Kuudes helmikuuta oli Saamelaisten kansallispäivä ja Elisabet II tuli silloin valtaistuimilleen. Lapin kuvaaja ja tekoaltaistaan tunnetun Sompion vaeltaja Samuli Paulaharju kuoli tuona päivänä, kuten myös Anteron Rokan esikuva Viljam Pylkäs. Molemmat tulivat minulle kovin tutuiksi myöhemmin. Marttyyri, pyhimys Dorothea Caesarealainen koki hänkin viimeisen hetkensä tuona kohtalokkaana päivänä. Murphyn laki oli voimissaan ja kun jokin alkoi mennä pieleen se myös meni. William P. Murphy sai Nobelinsa juuri tuona päivänä ja Apollo 14 laskeutui kuuhun. Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen tulivat kansakunnan presidenteiksi ja kunnallishallinto käynnistyi virallisesti Suomessa. Tuona päivänä Ronald Regan syntyi siinä missä Hitlerin puoliso Eva Braun. Tuo päiväys muistetaan myös toisen maailmansodan Helsingin pommitusten ensimmäisenä yönä. Luolaan juuttunut Huotarinen huusi apua ja sukeltajat olivat silloin 111 metrin syvyydessä. Känkäsen oli päätettävä nopeasti kääntyäkö takaisin. Grönqvist näki alapuolellaan valoa, se oli Rantanen. Rannassa näky auton valot. Paljon ylempänä. Korkeasti koulutetut ja taitavat työntekijät tarvitsevat uutta johtajuutta, jonka osaavat jo monet nuoret yrittäjät, tilittää Suomen Kuvalehden päätoimittaja. Palkitsemisjärjestelmien on oltava tasapuolisia ja luovia henkilöitä tarvitaan koko ajan lisää. Tasa-arvoinen palkitseminen on tillityksenä myöhässä jos poliitikot puhuvat puppua ja eivätkä pidä lupauksiaan. Ei voi pitää kahta eriarvoista maailmaa, joissa linjaukset ja kokonaisnäkemys eivät mene yksiin. Jos yhteisen johtamisen linja puuttuu, joku jää lopulta loukkuun syvälle luolastoon. Keskinäinen kunnioitus pakotti suomalaiset palaamaan ja hakemaan hukkuneet ystävänsä henkeään ja Norjan lakia uhmaten. Tillitys loppui siihen. Menneen maailman tillitystä Vanhakantainen tillitys ja vastakkainasettelu toimivat huonosti luokkataistelun hengessä maailmassa, jossa taistellaan kokonaan uutta ja itseään suurempaa luovassa tiedeyhteisössä. Jos kivenhakkaaja ymmärtää rakentavansa katedraalia, työ sujuu toisella tavalla kuin yhteisössä, jossa yhteinen visio on kokonaan kadoksissa ja vain paniikki ja pelko ohjaavat luolassa liikkujan ratkaisuja. Käskytysjohtaminen ei ole toiminut koskaan ellei käskyttäjä ole ihminen itse ja omalle hermoradalleen sitä ohjaillen. Luovaa ajattelua ei ole koskaan liikaa ja sen pahin tappaja on rutiineja ruokkiva näivetystauti. Johtaja ei saa hänkään kasvaa itseään ja ihmistä suuremmaksi ja leikkiä erehtymätöntä muiden työn omassa pienuudessaan ja narsismin liekeissä unohtaen. Tillittävän ihmisen tilinauha ei saa olla johtajana tuhatkertainen ihka taviksena hyiseen luolastoon joutuessaan. Miksi luolassa taluteltavaa johtajaa olisi palkittava muita paremmalla palkalla? Menneen tilittäminen ja tillittäminen on totuuden kiertämistä. Kun kaikki jo tietävät totuuden sen voi ja täytyy myös uskaltaa sanoa ääneen, kulkea sitä kohti ja hakea ulos luolastosta. Pieni joukko ihmisiä, yksi ihminen nerona, kykenee tekemään työpaikkoja tuhansille, miljoonille ihmisille. Kun tällaiset ihmiset siirretään sivuun tavisten tieltä, syntyy myöhempää tillitystä ja matka luolaston läpi jää sekin kesken. Myöhempi selittely hautapaikoilla on vain surutyötä. Slaavilainen kulttuuri osaa itkeä aidosti haudoilla, jotka se on itse aiheuttanut. Tillittävät johtajat On aivan turhaa tillittää totuuksia muille, jos ei itse tee kuten muita neuvoo. Oppiminen on imitointia lapsesta hautaan ja parhaat osaavat plagioida suuria kokonaisuuksia, strategia muuttuu missioksi. Tieteessä he aloittavat aina sieltä mihin muut lopettavat. Samoin missä tahansa kulttuurissa toimien. Sellaisessa kulttuurissa ei ole tarvis tillittää jälkikäteen. Mahdollisuus vaikuttaa motivoi ihmisiä enemmän kuin raha tai valta. Tämän ymmärtäminen ei pitäisi olla kovin ylivoimaista, ellei johtaja ole parantumaton psykopaatti narsismissaan. Tillittäminen on johtajien tauti. Huonojen johtajien. Siinä opiskellaan johtamista oppimatta kuitenkaan muuta kuin yhä laiskemmaksi omassa luovuudessa ja kyvyssä uudistua. Kimi Räikkönen ei näytä käynnistävän vielä tillitystä vaan jatkaa taistelua Ferrarinsa kanssa ja sellainen asenne tekee hänestä voittajan. Helsingin Sanomat havaitsee saman pääkirjoituksessaan kirjoittaessaan 6. kesäkuuta kuinka palomies ei voi olla samaan aikaan pyromaani. Kuvaus on tilityksestä, jossa tilinpäätöstä tehdään idän ja lännen selkkauksesta Ukrainan kriisissä. Molemmat osapuolet ovat nyt tavanneet toisensa Puolassa. Menneitä on tillitetty myös toisen maailmansodan dramaattisimmassa paikassa Normandian maihinnousun muistojuhlassa. Ukraina ei voi tillittää mennyttä ja odottaa muita apuun silloin, kun talous naapurimaissa on elpynyt heitä vikkelämmin. Idän ja lännen intressit ovat aina itsekkäitä nekin. Se on hyvä muistaa ja toistella Kekkosen ja Paasikiven oppeja Suomessa. Poliittisen tillittämisen kulttuuri Kun Kokoomus liittyi eurooppalaiseen patakonservatiiviseen ryhmään ja Keskusta sen liberaaleihin, syntyi outo tillittämisen kulttuuri ja selittelyn paikka. Toinen selittelee abortinvastaisuuttaan, homoliittojen kieltämistä, toinen maataloustukien lopettamista omassa liberaalipuolueessaan. Molemmat jäivät samalla ulos brittien konservatiivien näkyvästä ja vaikutusvaltaisesta ryhmästä ja sen verkostoista koko imperiumin sisällä. Kun Perussuomalaiset liittyivät tähän brittien johtamaan ryhmittymään syntyi tillitys, joka ulottuu suomalaiseen siihen mediaan, jonka kohdalla Perussuomalaiset kansanliikkeenä on tillittäjien mukaan sopimaton tähän tehtävään. Näin kuitenkin kävi yhdessä Tanskassa suurvoiton saavuttaneen kansanpuolueen kanssa. Epäilemättä brittien pääministeri David Cameron on tyytyväinen. Tässä Helsingin Sanomien toimittajan suhteellisuudentaju pettää. Mikään ei ole Suomelle niin merkittävää kuin kansanliike, joka on mukana samassa puolueessa brittien johtavien konservatiivien kanssa niin EU:n sisällä, omassa maassamme kuin globaalisti. Se on sitä taloudellisesti, kulttuurisesti ja myös geopoliittisesti ajassa, jolloin brittien läsnäolo on välillä Suomessa unohdettu kokonaan, vaikka Natosta ja Yhdysvalloista vaahdotaan päivittäin ja juuri Kokoomuksen toimesta ja Hesarin sivuilla. Kokoomus käy omaa tilitystään ja tillitys liittyy puolueen puheenjohtajan ja samalla pääministerin vaaliin. Nyt olisi nähtävä yhteiskunnan kokonaisetu ja unohtaa kovin ahtaat paikalliset nurkat, verovähennysoikeudet ja ymmärtää, eletäänkö vielä lintukodossa vaiko ehkä globaalissa todellisuudessa. Kun vähän pintaa raaputtaa, alkavat erot näkyä ja kokoomuslaisten kohdalla ne ovat jyrkempiä kuin yleensä on arveltu. Mukana kun ovat arvoliberaalit, patamustat arvot sekä keskustaoikeistolaisten ajattelutapa. Jos kaksi viidestä kannattaa Stubbia ketä kannattavat toisella kierroksella kolme viidestä? Tillittämisen mestaruus jaossa Tillittämisen Suomen ennätys on pian Aarnion huumerikosepäilyn paisuessa päivä päivältä. Varmaan huumepoliisi on tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa ja se liittyy heidän työhönsä, mutta niin ovat lääkäritkin ja tuomarit, opettajat, papit, hoitajat, kaikki palveluammatin harjoittajat ja etenkin yrittäjät ja poliitikot. Siitä huolimatta heitä ei epäillä 26 rikoksesta. Pitäisikö vähän epäilläkin? Ilmari Tapiovaara oli aikanaan yksinäinen susi ja juuri nämä “sudet” kehittävät ensimmäiset luovan työn innovaatiot. Oikeastaan tuo käsite “yksinäinen susi” tulee juuri tuosta roolista olla innovaattori ja samalla luova ihminen sekä tehdä omin käsin tuotteita, organisaatioita, symboli-innovaatiota ja ties mitä sellaista, joita ensimmäisen vaiheen innovaattorit heidän asiakkainaan sitten demoina itselleen hankkivat. Pääsääntöisesti nämä ihmiset löytyvät Suomen rajojen takaa ja sinne ne on myytäväkin. Suomeen ne tulevat paljon myöhemmin jos koskaan. Media kun pitää siitä huolen. Se kun on hyvin konservatiivista. Muuten kaikki eivät sitä oikein ymmärtäisi ensinkään. Tillittäminen siitä, ettemme saa Suomessa mainetta ja kunniaa tai kotikylän huomiota, vasta kun saamme sitä maailmalla, olematta perinteisen keihäänheiton tai hikihiihdon mestareita, on turhaa. Pieni maa kun on hankalan kyökkikielensä kanssa yksin ja suljettu. Ilmari Tapiovaaran kokeminen viimein tänään Hesarissa muotoilun ammattilaisena olisi ollut aikanaan vallankumous Suomessa. Mikä se sellainen ammatti olisi ollut tuon ajan agraarissa yhteiskunnassa tai työläiskulttuurissa? All night long Mika Terho erehtyi kirjoittamaan hoitokodin asukkaista heidän omilla nimillään kirjassaan “Niittyvilla-Pattaya All night long” ja sai osakseen sensuurin ja poliisitutkinnan. Ratkaisu on ollut epäilemättä omalaatuinen ja se tuo mieleen oman kotikyläni kirjailijan lapsuudenaikaiset seikkailut romaanillaan Lehtori Liljebergista. Kirjan julkaisi Tammi ja se tuli luettavaksi vuonna 1969. Oli silloin 17 -vuotias ja muistan kuinka koulumme lehtorit löysivät Säisän romaanista tuttuja hahmoja. Kaunokirjallinen teos tahtoo fiktiivisenäkin olla osa kirjailijan omaa elämää ja kokemuskenttää. Edellä mainitsin jo Antti Rokan esikuvan Viljam Pylkäksen ja kyllä itsekin käytän kirjoittaessani oman elämäni kokemuksia ja taustatapahtumia sekä ihmisiä joko tietoisesti tai piilotajuisesti. Oikeastaan muuta mahdollisuutta ei olekaan. Aivan kokonaan avaruudellisesta todellisuudesta ja kielestä tehty kirja on mahdoton lukea. Kun kirjoitan symboli-innovaatioista, en tarkoita aivan näin vaikeasti avattavaa hengenlentoa. Tästä aiheesta tillittäminen on runsaasti plagioivan ja imitoivan kulttuurin kohdalla tavallista. Syy kun on alusmaan kansalaisilla hyvin ymmärrettävä. Emämaan elämää ja alusmaan tillitystä Emämaa kun tuottaa uudet jutut ja alusmaa tulee sitten kaukana takana. Ruotsia on hyvä seuraille ja Venäjälle vilkuilla, katsoa brittien töitä ja saksalaisten saavutuksia. Ranskalaiset ovat omaa luokkaansa siinä missä brassit kohta jalkapallokentällään ja illitys alkaa vasta kun tulee turpiin. Orjakansa taas ei ole saanut edes lupaa muuhun kuin madella muiden teitä. Toinen käytäntö vei heiltä hengen. Omaa nimeäni käyttää kymmenkunta muuta nimikaimaa ja toivon heille pelkkää hyvää palgioidessaan sitä ja nimeeni mainittuja tekojani. Pyrin pysymään kaidalla tiellä tuottamatta kohtuutonta häpeää saman nimi-identiteetin saaneille kamoilleni. Illittäminen ei siinäkään vie yhtään mihinkään. Jos mukaan pääsee vilunkipelillä ja muita matkien, se on oppimisen tavallisin tapa ja myös yleisin keino aloitta yrittäminen. Uusia innovaattoreita yrittäjien joukossa on vain muutaman prosentin tai promillen verran. Siihen eliittiin ei kannata heti pyrkiä.

Ei kommentteja: