lauantai 21. maaliskuuta 2009

Tähtiin kirjoitettu

Menevätkö kemiat yksiin?

Jo luolassa asuessamme pyrimme kirjoittamaan tähtikarttaa esihistoriallisena taiteena.
Villihevoset, biisonit, alkuhärät olivat osa 17 000 vanhaa tähtitaivasta Lascaux’n luolissa, väittävät jotkut tutkijat tänään. Kuvien tarkoitus on kuitenkin edelleen arvoitus.

Luonto vaikutti ajatteluun ja käytännölliset asiat hallitsivat maalauksia. Vaikkei kaikkea nielisikään sellaisenaan ihminen on pyrkinyt aina katsomaan tähtiin osana omaa kohtaloaan ja onnen tavoittelua.

Ihminen osana luontoa ja luonnon mukanaan tuomaa sidosta kohtaloomme, joka vaikuttaa jopa luonteeseemme, on osa determinismiä, enovironmentalistista maailmankuvaamme. Suomessa se liittyy erityisen vahvana näkemykseemme hieman metsäläisen mielen hankkineesta ja ankariin oloihin sopeutuneesta ihmisestä. Mukana on evoluutioon ja geenien sopeutumiseen liittyvää darwinistista uskoamme. Usein liitämme sen vielä idän ja lännen väliseen sijaintiimme.

Tiede ja mystiikka löytävät toisensa

Tiedelehteä lukiessa (Tiede 3,2009) kiintoisaa on, paitsi tapa tehdä tieteestä viihdettä, kuinka tiede ja mystiikka löytävät toisensa juuri empiiristen havaintojemme kautta. Olemme vuosituhannet tehneet toisistamme havaintoja ja todenneet kuinka osa meistä on seikkailumielisiä, impulsiivisia, uteliaita ja luovia, energisiä ja hauskoja.

Toinen ryhmä taas tyynempi, varovaisempi, uskollinen ja rehellinen, moraaliltaan luotettava. Kolmas luonne kuvaa suoruutta, päättäväisyyttä, kovaa kilpailuhenkisyyttä, älykästä väittelyä, nörttiä kunnianhimoa. Neljäs pääryhmä taas intuitiivista hahmottajaa, verbaalista tunteellisuutta, ystävällistä ja herkkää intohimo sekä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Nämä piirteet löytyvät tähtitaivaan maa- ja vesimerkeistä mutta myös tieteen ihmisluonteen pääfaktoreista ja niillä on siten hyvin pitkä niin tähtitieteeseen, tähdistä ennustamiseen kuin arkeologiaan ja käyttäytymistieteisiin liittyvä taustansa. Tänään nämä tyypit liittyvät myös ihmisen kemiaan.

Seikkaileva dopamiini-norepinefriini

Me tiedämme jo kuinka Barack Obaman tyyppinen seikkailumielinen, elämyshakuinen optimisti, energinen ja hauska voittaja on kaiken aikaa dopamiinin ja norenpinefriini aiheuttamassa humalassa. Kun kaksi tällaista ihmistä tapaa, mies ja nainen, he tunnistavat toisensa ja tuloksena on liitto joka varmasti loppuu impulsiivisten seikkailujen myötä myöhemmin raivokkaisiin riitoihin. Työssä syntyy jälkeä, joka on muistakin hauskaa ja luovan tuntuista, aina optimistista. Tähtimerkkinä voisi olla skorpioni tai miksei yhtä hyvin oinas, mikä tahansa hieman epävakaa vaaka.


Perinnäisen konservatiivinen serotoniini

Vastaavasti kun tyynen sinnikäs ja velvollisuudentuntoinen mies tai nainen kohtaa samanlaisen, taustalla on serotoniinin liikaeritys. Näiden ihmisten liitto jatkuu rehellisyyden, huolenpidon ja moraalin, keskinäisen kunnioituksen ja uskollisuuden merkeissä hamaan hautaan saakka. Työssä tämä britti Gordon Brownin tyyppinen ihminen on sinnikkään varovainen, riskejä välttävä ja konservatiivinen puurtaja. Tähtimerkki kuin härällä ikään.

Analyyttinen ja kova testosteroni

Kun suora ja päättäväinen, kilpailuhenkinen ja looginen Hillary Clinton tapasi miehensä, hän oli oman testosteroninsa sokaisema ja haki feminiinistä miestä, estrogeeni-oksitosiini tuoksuista Bill Clintonia. Tällainen vetovoima oli suorastaan jumalallinen Hillaryn kaltaiselle naiselle, joiden määrä kasvaa ikääntymisen myötä. Tai alkoholin nostaessa naisen testosteronin tasoa. Ehkä Monica oli nauttinut hieman kuohuviiniä ja käytti vielä ehkäisynä entrogeenituotteita? Ne nostavat yhdessä naisen testosteroni tasoa moninkertaiseksi ja Monican agressiivinen sukupuolinen käyttäytyminen kasvoi.

Työssä Hillaryn kaltaiset testosteronin hallitsemat ihmiset ovat älykkäitä väittelijöitä, politiikkaan taipuvaisia kovaotteisia ja loogisia jyrääjiä. Tähtimerkeissä leijonan kaltaisia ärjyjiä, suoran päättäväisiä ja itsetietoisia. Sellainen ei kauan katsele seikkailumielistä dopamiini humalassa kulkevaa spontaanin hauskaa ihmistä saati serotoniinin tuoksuista varovaisen tyyntä, rehellistä puurtajaa. Kemiat eivät menneet Barack Obamalla ja Hilarry Clintonilla yksiin havaittiin jo vaaleissa.

Empaattisen ihana estrogeeni-oksitosiini

Ylitunteellinen, intuitiivisia kokonaisuuksia hallitseva ja ne hahmottava estrogeeni-oksotisiini ihminen on tunteittensa vietävänä. Sydän ratkaisee Bill Clintonin valinnat ja herkkä ystävällisyys ja empatia loistaa silmistä. Työssään tämä tähtimerkkinä vaikkapa rapua muistuttava verbaalinen älykkö on innovatiivinen ja koko sydämellään siihen paneutuva, tieteen ja taiteen intohimoinen toteuttaja. Kemiat eivät tahdo mennä yksiin muiden kuin analyyttisen testosteroni ihmisen kanssa tarkan nenän haistaessa sen tuoksun jo kaukaa. Serotoniini puistattaa eikä seikkailumielinen dopamiinikaan ole kovin haluttu tuoksu. Ehkä Monica ja Hillary käyttivätkin myskin tuoksua parfyymissään?


Fiksuja ratkaisuja vahingossa

Ihmiset ovat pariutuessaan fiksuja. Serotoniini -tyyppi on lyömätön kun kyse on lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta, mutta toki myös estrogeeni ja testiosterinpari huolehtivat varmasti jälkeläisistään. Dopamiin-norepinefriini humalassa toisensa löytävät tuottavat kyllä jälkeläisiä sekä lisäävät näin geneettistä biodiversiteettiä, hurmaavat energisellä hauskuudellaan. Dopamiinin jatkuva haku vielä keinotekoisesti ei vain tahdo tehdä elämästä kovin pysyvää ja onnellista elämyshakuisissa vaihtuvissa parisuhteissa. Työkin on välillä tervaa ja lapset ihmeissään.

Persoonallisuus on luonnollisesti kaikkien näiden välittäjäaineiden yhteinen keitos. Toki jokainen meistä tunnistaa joskus helpostikin oman keitoksensa tärkeimmän välittäjäaineen ja tunnistaa ihmisissä juuri nämä tärkeimmät perusbiokemian tuotteet ja tuoksut. Internetissä nämä katoavat ja muuttuvat täydeksi hakuammunnaksi. Ellei apuna ole edes jonkinmoinen perusprofiili, johon itseään verrata ja käyttää kokemusta, jos sellaista nyt on muillakin kuin dopamiini tapauksilla.

Persoonallisuuden lisäksi pariutumiseen toki vaikuttaa monet muutkin seikat, kuten arvot, äly ja elämänkokemukset, sosioekonomien tausta.

Ensitreffit ratkaisevat

Oleellista on että ensitreffit ovat usein ratkaisevat. Dopamiini seikkailijat vetävät toisiaan siinä missä perinnäisen serotoniinin tuoksuiset toisiaan. Sen sijaan testosteroni vetää estrogeeniä puoleensa oli kyse miehestä tai naisesta sen kantajana. Lisäksi taustalla on piilotajuntaiset muut vaikuttajat, jotka liittyvät ihmisen ulkonäköön, mutta ei siihen kuvittelemaamme. Se “oikea” ulkonäkökin pysyy piilossa ja liittyy lapsuuden kokemuksiimme ja myös geneettisiin koodeihin.

Se mitä koemme on fiktiivinen ei faktuaalinen prosessi. Me puolustamme tätä hetkessä syntyvää fiktiota usein koko elämämme ajan. Sitä kutsutaan fiktiiviseksi finalismiksi. Usein puolisot eivät tunne toisinaan juuri lainkaan muuten kuin juuri fiktiivisinä elämyksinä ja fakta pysyy piilossa. Me pyrimme jopa raivokkaasti muuttamaan ja kasvattamaan puolisomme ja parisuhteen vastaamaan tätä fiktiivistä ensi tapaamisen finalismiamme, kuvittelemaamme mielikuvituksen piilotajuntaista tuotetta. Se on ihan hyvä tapa vanheta parisuhteessa, jossa ihmisen tiedetään olevan hieman onnellisemman kuin yksin eläen.

Onnellinen ihminen

Tai oikeammin onnellisten ihmisten tiedetään löytävän puolisonsa helpommin kuin onnettomien. Toisaalla onnelliset ihmiset eivät ole niin kriittisiä ja työssään aikaansaavia kuin luovuuteen ja innovatiivisuuteen taipuvaiset onnettomat ja eteenpäin pyrkivät ihmiset. Siis ne dopamiinia myös työstään hakevat Obamat, joille onnen antaa etenkin työn ulkopuolella tapahtuva opiskelu, työn itsenäisyys, myönteisiä tuntemuksia ruokkiva pienten kokemusten kierre, oman elämän merkityksellisyyden oivaltaminen. Ihmisen onnea tiedetään lisäävän myös pienet ja kohtuulliset emotionaaliset haasteet. Sen sijaan tulisi varoa jatkuvaa ja pysyvän onnen tavoittelua, liian dopamiinin aikaansaama tunne-elämän latistumista.

Onni ei ole pysyvä tila vaan onnellisten paikkojen viivähdykset. Onnellinen ihminen tunnistaa omien vahvuuksien muokkaamisen emotionaalisesti haastaviksi ja niiden kohtuullisen käytön työssä ja vapaa-ajassa. Onneen tiedetään liittyvän avoimen sosiaalisen mielen, odotuksen, ei saamisen. Onni on myös täydellistä keskittymistä huippukokemuksiin ja työhön, onnelliset etulohkoillaan työtä kiivaasti tekevät aivot sekä kyky elää yli 50 vuotta vanhaksi mieheksi.
Sen sijaan nuoruus, kauneus, hedonistiset harjoitukset ja varallisuus, pullea lompakko ja trooppisen palmuston varjo eivät tuo onnea sen enempää kuin äly tai muut valmiit lahjamme.

Tiedelehti jättää mainitsematta, miten onni tulisi määritellä ja miksi juuri Yhdysvaltain presidentit otetaan tyyppiesimerkkeinä, ei tällä kertaa vaikkapa missejä ja jalkapalloilijoita. Median viihteellistyminen on leimaavaa myös tieteestä kirjoitettaessa. Lehteä lukiessa on syytä muistaa, ettei tiede oikeasti ole viihdettä.

Sen sijaan Helsingin Sanomien artikkeli (21.3) jenkkilehtien kriisistä on täyttä asiaa ja kertoo kuinka perinteisen median ongelmat ovat osa viihteellistyvää mediakilpailua, jossa myös tiede on yksi kilpailun käytetyimpiä välineitä. Tiede ja luonto kiinnostavat nykyisin jopa enemmän kuin vaikkapa politiika- ja urheilusivut.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

pitää täysin paikkaansa. olen nuori parikymppinen ruskeatukkainen poika. testosteroni on hallitseva, sillä olen hyvin voitontahtoinen, kilpailuhenkinen ja aggressiivinen ja iho on melko huono. ihastuin heti ensi silmäyksellä hellyyttävään, suloiseen ja kilttiin blondiin, jonka iho oli täydellinen. se tilanne oli jonkinsortin kemiallista taikaa. pasmat meni aivan sekasin. vissiin jotkin feromonit leiju ilmassa ku oltiin samassa huoneessa. aluksi en edes huomannut häntä, mutta jotenkin vaistoni käski kääntää päätäni katsomaan taakse ja kun käännyin, näin elämäni naisen.