perjantai 6. joulukuuta 2013

The Mandela Rhodes Foundation - The message of Independence day

This day is the independence day in Finland. In this new global world, in this new media society, in this new hybrid society and paradigm, Nelson Rolihlahla Mandela - Madiba is allways the light of freedom and support to the work of independent people, humanity and the future in local and global levels, in our economy and social life and culture. Now and for ever. Message to The Nelson Mandela Foundation Tuo on tiivistelmä omasta viestistäni Nelson Mandelan nimeä kantavalla säätiölle ja hänen työttään kunnioittavalle ja jatkavalle organisaatiolle. Noita viestejä on nyt lähetetty ympäri maailmaa miljoonittain ja kielivät Mandelan poikkeavasta asemasta globaalin maailman yhteisenä humanismin, ihmisyyden, yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden sekä rotusorron esitaistelijana ja ikonina ympäri maailmaa. Suruviesti ei olut toki yllätys. Mandela on sairastellut vakavasti ja kuoli nyt kotonaan siten, että suruviesti saapui Suomeen juuri oman itsenäisyyspäivämme aattona tai aikana. Koskettavimman puheen piti Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Se on luettavana netissä. Koko Yhdysvallat suruliputtaa Mandelan kuolemaa. Mandela omisti koko elämänsä Etelä-Afrikan rotusortohallinnon kaatamiseen. Edes 27 vankilavuotta eivät häntä lannistaneet tai katkeroittaneet. Hän jatkoi vapauduttuaan kansallisen sovinnon puolesta noustuaan maansa ensimmäiseksi demokraattisesti valituksi presidentiksi. Ikonin synnytyksen tuskaa Mandelasta syntyi globaaliin historiaan legenda, joka edustaa paljon muutakin kuin vain tuon rotusortoa vastustaneen taistelijan humaanin lähettilään tehtävää. Anteeksianto ja sovinto sekä monet Mandelan kansainväliset esiintymiset myös Suomessa, Suomea monen kertaan kiittäen ja ylistäen, toivat hänet koko humanitaarisen liikkeen kärkihahmoksi. Ihailu Mandelaa kohtaan voimistui vaikka hän sai toki myös arvostelua kotimassaan ja myös ulkomailla. Sosiaaliset uudistukset etenivät hitaasti ja herääminen aids-epidemiaan oli sekin hidasta. Lisäksi Mandela muisti henkilöitä, joista ei välttämättä pidetty ja puolusti sitä sillä tuella, jonka hän oli heiltä saanut vaikeina vankilavuosinaan. Tällaisia henkilöitä olivat mm. Fidel Castro ja Muammar Gaddafi. Mandela lähti mukaan jo 1940-luvun alussa ACN:n toimintaan, oli perustamassa sen nuorisoliittoa, jolloin se myös radikalisoitui. Yhteenotot pahenivat kun Etelä-Afrikkaan nousi apartheidia ajanut Kansallispuolue. Moni aikalainen muistaa kevään 1960, jolloin poliisi ampui 69 mielenosoittajaa Shapervillen verilöylyssä ja ACN kiellettiin. Olin itse tuolloin yhdeksänvuotias ja muistan tapauksen kuin tämän päivän. Levottomuuksia oli myös Yhdysvalloissa. John F. Kennedy murhattiin Dallasissa vuonna 1963 ja viisi vuotta myöhemmin kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King. Suomi eli suurten yhdyskuntarakenteiden murrosvuosiaan, poliittiset liikkeemme olivat nekin jakautuneina ja kylmän sodan vuodet vaivasivat pahimmillaan. Nuorille, suuren ikäluokan kasvateille, ihmisoikeustaistelijoista syntyi osa oma identiteettiä ja humanismin perusteita köyhissä oloissamme. Mandela oli näistä yksi suurimmista, ellei suurin ja uskottavin. Vankilavuosien pitkä varjo Vuonna 1963 Mandela tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen ja seuraavana vuonna se muutettiin elinkautiseksi. Vasta vuonna 1989, Frederik von Klerkin noustua valtaan, ANC laillistettiin ja poliittiset vangit vapautettiin. Mandelan vapaus siirtyi vuodelle 1990. Se oli aikaa, jolloin Suomi pohti jo liittymistä EU:n jäseneksi ja Neuvostoliitto oli hajoamassa. Tätä ennen maa oli kuitenkin siirtynyt agraarista ja pientilavaltaisesta valtiosta kohti teollista ja jälkiteollista vaihetta sekä palveluyhteiskunnaksi. Oli kaupungistuttu ja sosiaalisena ilmiönä kaupunkilaistuttu. Informaatioyhteiskunnan siemenet kylvettiin yliopistoissamme jo 1970-luvulla ja innovaatiopolitiikka tuli meille tutuksi. Me vierailimme myös Etylä-Afrikassa ja annoimme tukemme sen innovaatioprosessien kehittymiselle. Saimme juhlavan vastaanoton tiedepuistojen maailmanjärjestön konferenssissa silloisen poliittisen johdon kiitoksena. Suomalaista sellainen suitsutus nolostutti. Vuonna 1994 maassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit ja Mandela valittiin presidentiksi, ACN sai enemmistön parlamenttiin. Suomi eli lamassa ja oli liittymässä EU:n jäsenmaaksi. Uudistuksia tapahtui niin Etelä-Amerikassa kuin etenkin Aasiassa. Suomalaisia varoitettiin liiasta sinisilmäisyydestä. Se ei mennyt perille. EU-uskovaiset olivat hurmoksessa. Kun näitä mantereita oli maantieteilijänä kiertänyt, mikään ei enää tullut yllätyksenä. Mandela ja suomalaisuus istuivat hyvin yhteen sellaisessa työssä, jossa pyrkimys oli solidaarisuus, verkostot, klusterit, kansainvälinen yhteistyö ja etenkin samojen ongelmien ratkaisu, joissa Suomi oli joutunut ponnistelemaan heti sotiensa jälkeen. Syntyi Martti Ahtisaaren kaltaisia poliitikkoja lahjaksi maailmalle. Tuijottaminen yhteen suuntaan kuitenkin kiusasi. Pientalonpojan lapsen tyypillinen tausta Mandela oli kyläpäällikön poika Transkeista, heinäkuussa syntynyt, kuten kaikki muutkin ravun merkeissä elävät, minä mukaan lukien. Sisaruksia Mandelalla oli 13, äiti miehensä kolmas vaimo ja isä kuoli pojan ollessa 9-vuotias. Äiti lähetti pojan 7-vuotiaan metodistina lähetyskouluun ja siellä brittitavan mukaan nimi vaihtui Rolihlahla Mandelasta Nelson Mandelaksi. Opinnot jatkuivat Fort Haren yliopistossa, ja samalla muistien kansalaisoikeusliike tuli tutuksi. Opiskelijapolitiikassaan aktiivi Mandela erotettiin yliopistosta mutta hän suoritti tutkinnon loppuun kirjekurssilla Witwaterstadin yliopistoon. Suvun järjestämää avioliittoa Mandela pakeni Johannesburgiin ja perusti ensimmäisen mustien asianajotoimiston. Elettiin 1950-luvun alkua. Suomessa järjestettiin samana vuonna Helsingin Olympiakisat. Suomi alkoi kansainvälistyä. Kylmien apartheid tuulien pahetessa Mandelan johtama radikaali suuntaus käynnisti omat boikottinsa, lakot ja kansalaistottelemattomuuden. Ahdistelu, pidätykset ja lopulta maanpetossyytteet, maanalainen toiminta johtivat väkivallattoman vastarinnan veritöiden jälkeen aseellisiin taisteluihin. Alkoi taistelijoiden koulutus ja sabotaasikampanjat. Tukea haettiin mm. Etiopiasta, Algerista ja Britannialta. Ihanne vapaasta ja demokraattisesta yhteiskunnasta säilyi vankilavuosien aikanakin eikä Mandela katkeroitunut. Kapkaupungin sijaitseva vankilasaari Robben Island tuli Mandelalla tutuksi. Samalla myös maailmalla iskulause “ Vapauttakaa Nelson Mandela “ lisäsi paineita Etelä-Afrikassa ja Mandelasta tuli juuri vankila-aikanaan muuttuvan maailman ja sen vapauden vertauskuva. Kunniamerkkien aikaa Apartheid joutui lopulta mahdottoman eteen ja muun maailman saartamaksi. Sen loppu alkoi häämöttää Frederik de Klerkin tultua presidentiksi vuonna 1989. Mandelan vapauttaminen oli nyt jo pelkkä muodollisuus ja hän nousi suoraan valtaan seuraavissa vaaleissa. Apartheid murtui ilman sisällissotaa, mutta hyvin pitkälle kansainvälisen painostuksen ja Mandelan maineen kautta myös vankilassa viruessaan. Uudessa Etelä-Afrikassa rasismiin ei vastattu rasismilla. Suomalaisille tämä sama ilmiö oli kokemuksena tuttu oman sisällissodan ajoilta ja sen jatkumisena talvisodan hengessä sekä jatkosodassa, Karjalan siirtoväen asuttamisessa. Katkeruus ei purkautunut edes 1960-luvun suuren maaltamuuton yhteydessä muuten kuin poliittisena liikehdintänä. Pientilallisten asiaa alkoi ajaa vennamolainen kansanliike. Rotusortajan rikokset käytiin läpi totuus- ja sovintokomissiossa, jonka tarkoituksen oli rikosten tunnustaminen ja anteeksianto. Mandelasta syntyi ikoni, jota leimasi juuri tämä rakastetun hahmon mukanaan tuoma katkeroitumaton sovinto. Mandela palkittiin yli 200 kunniamerkillä ja -nimellä tai muulla tunnustuksella. Suomessa sorrettujen tunnustuksia on aina jaettu kitsaasti. Sorron yöstä nousseesta tahtoo tulla aiempaa pahempi sortaja. Ikonikin on lopulta vain ihminen ihmisten joukossa. Mandela poika kuoli aidsiin ja hänen perheestään ja vaimoistaan käytiin medioissa kohua. Aids alettiin ymmärtää tautina tautien joukossa. Mandela ehti olla naimisissa kolme eri kertaa. Ensin taistelutoverinsa serkun Evelyn Ntoko Masen kanssa saaden neljä yhteistä lasta, sitten ANC:n naisliiton johtajan Winnie Madikizelan kanssa, jolloin perhe kasvoi kahdella tyttärellä. Tämä liitto oli erityisen näkyvä etenkin Mandelan vapauduttua vankilasta. Madiba, Tata Mandela Ikääntyvä 80-vuotias Mandela solmi kolmannen avioliiton Mosambikin presidentin lesken Gracka Machelin kanssa vuonna 1998. Mandelasta oli tullut mediamaailman ja -yhteiskunnan ilmiö, hänellä oli 20 lastenlasta ja lukuisia lapsenlapsenlapsia. Kutsumanimien määrä kasvoi vuosi vuodelta ja käytetyimpiä medioissa olivat muun muassa Madiba, Tata, Khulu ja Dalibhunga. Nimet viittasivat joko klaaniin, tarkoittaen suurta tai isoisää tai neuvoston perustajaa, vuoropuhelun koollekutsujaa. Mandela syntyi vuosi Suomen syntymän jälkeen ja hän kuoli päivää ennen suomalaisten viettäessä maansa itsenäistymisen juhlaa. Mandela kävi Suomessa kolme eri kertaa ja hänellä oli Suomessa sydänystäviä. Suomessa Mandela muistetaan hieman eri tavalla kuin monessa muussa Euroopan, Aasian tai Amerikan mantereen valtiossa. Sen sijaan moni Afrikan valtio kokee Mandelan hieman samalla tavalla kuin suomalaiset. Näin viesti “Message to The Nelson Mandela Foundation, The Nelson Mandela Children’s Fund and The Mandela Rhodes Foundation” on Suomesta saapuneena hieman muista maailman viesteistä poikkeava ja sitä on tulkittava myös tämän päivän, itsenäisyyspäivämme, kokemusten valossa. Hyvää itsenäisyyspäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti