Jytky, jytkympi, jytkyin

Helsingin Sanomien gallup lupaa kokoomukselle ja demareille noin 20 prosentin kannatusta ja keskustalle sekä perussuomalaisille noin 16-17 prosentin osuutta kunnallisvaaleissamme tulevana sunnuntaina. Tapaamme vielä kerran lauantaina torilla. Kaukana takana viidennestä paikasta kilpailevat vihreät ja vasemmisto noin 8 prosentin osuudella äänistä. Forssassa tuollaiset luvut olisivat dramaattiset. Toki ne ovat sitä koko maassa ja jokaisessa kunnassa. Sanoma on selvä. On tulossa toinen jytky ja nyt ruohonjuuritasoisena sekä paikalliseen politiikkamme vaikuttavana ilmiönä, vanhat poliittiset rakenteet murtavana. Jytkynumero 44 Seurasin Yhdysvaltain presidentinvaalien kolmatta kierrosta. Se oli tarkoitettu ulkopolitiikalle, mutta siirtyi jo vajaan puolen tunnin keskustelun jälkeen sisäpolitiikkaan. Barack Obama oli nyt aggressiivisempi ja puhkoi tuon tuosta reikiä haastajansa Mitt Romneyn presidentilliseksi tarkoitettuun ilmiasuun. Kun näyttelee itseään, Timo Soinin tapaan, jytky menestyy varmimmin. Obama voitti väittelyn olemalla enemmän oma itsensä ja ulkopolitiikan asiaosaaja. Jytkynumero 44 Yhdysvaltain presidentin järjestysnumerona jatkaa. Forssassa tuota numeroa voi äänestää taaten sillä eduskuntavaaleissa alkaneen jytyn jatkumisen nyt myös kunnallisvaaleissamme. Minuun voin tutustua torilla tai kotisivuni kautta clusterart.org. Toki tuota sivustoa voi verrata muihin ehdokkaisiin, myös Sami Mattilaan tai Alpo Suhoseen. Se on vaalien alla järkevääkin. Nyt kun se on helppoa ja tietää mitä poliitikko työnään tekee niin kunnissa, eduskunnassa kuin meppinäkin. Iivesniemen jytky Paikallisessa Forssan Lehden gallupissa (23.10) puolentuhatta lounaishämäläistä vastailee odotetulla tavalla liitoskysymyksiin. Ne poikkeavat dramaattisesti puolueiden osalta metropolialueen vastaavista asenteista Espoossa. Siellä kokoomus vastustaa liki yhtenä miehenä ja naisena liitosta Helsinkiin (80%) ja muut ovat kaukana näistä luvuista. Maan ainoassa, todella merkittävässä ja myös säästöjä tuovassa kuntaliitoksessa, kokoomuslaiset ovat kivenä oman puolueensa ja hallituksen kengässä. Espoossa kokoomuslaiset kumartavat syvään Iivesniemen ja Timo Soinin suuntaan. Jytkyä toivotaan hallituksen kaatajana ja Espoon itsenäisyyden pelastajana. Voisiko forssalaiset kokoomuksessa pohtia, miksi olette niin omituisella tavalla samassa puolueessa? Mikä teitä mahtaa yhdistää espoolaisiin? Ei ainakaan tämä kokoomuksen ajama rakenneuudistus. Jytkykunta Lounais-Hämeessä asenteet ovat lieventyneet ja yhteisestä kunnasta jo noin puolet on valmis keskustelaan vakavasti. Toki näistä pääosa on forssalaisia. Aprikoivia on eniten pienkunnissa ja keskustan sekä perussuomalaisten kannattajissa. Erot syntyvät maalla ja merellä eri syistä ja niiden syntyä on turha hakea etenkään sellaisista hankkeista, jotka ovat hallituksella kuin kehnosti keritty villalankavyyhti, kerä on sekava ja täynnä langanpäitä, jotka eivät johda muuhun kuin solmuun. Jotkut hallituksen jäsenistämme ovat erityisen taitavia Gordionin solmujen tekijöinä. Mihin sellaista hallitusta tarvitaan. Jytkyntorjuntaan? Mutta eikä jytky ole kansanliike? Mikä kansassa ja sen liikkeessä kiusaa vanhaa kunnon konservatiivista kokoomusta? Missä ovat nyt koti, isänmaa ja uskonto? Ikääntyvä kansakunta kaipaa varmuutta, turvallisuutta ja äänestää siis jytkyä. Eikö se ole ihan viisas kansa? Miksi sen olisi haettava palvelunsa keskustalaisen maakunnan pääkaupungista? Miksi se luottaisi himmelirakenteisiin? Eikö maakuntakeskus ole vähän kaukana kun seutukuntiakin on liki sata kappaletta ja kuntiamme yli kolminkertainen määrä ja pääosa jopa taloudellisesti terveellä perustalla? Miksi lypsävät lehmät olisi tapettava? Nehän ovat myös koko kirjavan innovaatiorakenteemme perusta, kirjoittaa kuntaprofessori Risto Harisalo ja luulisi hänen nyt tuntevan asiansa. Ei pidä heittää lasta pesuveden mukana kun pohdimme sote -aluettamme. Jytky tulee ja syyn toki ymmärtää. No bailouts Pienempää ei pidä kiusta enkä ala pohtia enää mikä vihreitä tai Paavo Arhinmäkeä kiikastaa. Kun jytky meni sivu suun kirjoitin siitä enemmän. Siitä on jo aikaa useampi vuosi. Se ei ollut silloin jälkiviisautta. Nyt se sellaiseksi tulkittaisiin. Lukekoon aiheesta kiinnostuneet tuon ajan blogeistani. Jytkyn tulon kun osasi ennustaa ja antaa sille myös vauhtia Matti Vanhasen hallituksen aikana. Kun sitä joukolla kaadettiin tuppilaudoilla oli se pelastettava. Edes Maaseudun Tulevaisuus ei ollut silloin hyväksymässä pelastuskirjettäni. Onneksi on tämä netti. Tuppivallankumouksen jälkiaallolta lähti liikkeelle jytky. Sitä ei vain seurattu. Merellä se ei etene juurikaan edes huomaten. Netin sisällä tuo aalto oli uskomattoman vahva ilmestys. Timo Soini on älykäs ihminen ja taitava poliittinen johtaja ja hän kuunteli ja vaimo luki. Se on hyvin tavallinen ilmiö silloin kun asiat ovat kunnossa kotona. Jytkyn rakentajat olivat taitavia ihmisiä, kuten nyt äänestäjätkin. Verkkomedian ATK-ammattilaiset auttavat mielellään jouduttuaan ulos työpaikoiltaan, syrjäytetyiksi ja kiusatuiksi ympäri globaalin maailman. Kirjoitin ilmiöstä kirjan. Kirjoitin monta kirjaa ja niistä vielä yhteenvedon Harvardiin. Ei ole hyvää käytäntöä ilman hyvää teoriaa. Ja nyt teoria oli poikkeuksellisen vaikeaa. Tarvitaan kokeneita johtajia ja poliittisia toimijoita, jotta tiunamin energia otetaan käyttöön. Jytkyn takaa löytyy ammattitaitoa ja nuorekasta virtaa. Sitä ei ole enää keskustalla eikä demareilla. Se aika on ohi, elettyä. Suomi tunnetaan nyt Soinista ja sloganista “no bailouts”. Se kiinnostus on juuri mediakiinnostusta, globaalia sellaista uudessa mediayhteiskunnassamme ja sen hybridivaiheessa eläen. Kansanliike vaatii vuonna 2010 jotain vallan muuta kuin Marxin oppeja tai Santeri Alkion jo toteutettuja arvoja. Jälkiaallon turvallisuus Jälkiomaksujat taas haluavat olla voittajan puolella, surffailla tsunamin jälkiaalloilla. Jytky on siellä turvallinen kun muut puolueet haaskaavat verorahojamme globaalin maailman mustiin aukkoihin, on huomannut myös Ilpo Haalisto blogissaan Hesarissa. Ei sotilasdiktatuureista niin vain demokraatista maata tehdä ja ongelmia ratkota Kreikassa ja Espanjassa. Suomen armeija on eri asia. Visiot on nähtävä kauaskantoisesti ja jytkyn viehätys vetää uutuudellaan. Maailmaa kiertäneet tietävät, miltä Suomi näyttää sieltä ja sellainen maa on hyvä säilyttää turvasatamana. Varjovaalit lupaavat jytkylle 30 %, jolloin todellinen jää siitä kymmenen prosenttia. Se on ihan hyvä tulos näistä vaaleistamme. Meppivaaleissa voitto on jo paljon selvempi. Se pohjustaa eduskuntavaalejamme vuonna 2015. Tsunami syntyy syvällä meren ohjassa. Jytkyn pelko kun on myös jytkyn alku. Aivan kuten demokratian pelko on demokratian alku. Ja nyt molempia on syytä pelätä. Millainen jytky odotettavissa? Tuleeko toinen jytky ja millaisena? Totta kai jo perussuomalaisten paikkojen kolminkertaistuminen on jytky, mutta voisiko se olla tätäkin merkittävämpi? Toinen jytky tulee, varmasti. Sanoi Forssan Lehden kolumnistit ja etenkin kirjastomme terävä havainnoija mitä tahansa. Ja totta kai sen syy on kansallinen, kansanliikkeeseen liittyvä ja täsmälleen sama kuin muuallakin Suomessa. Luettelen niistä muutamia. 1) Väite että puolue henkilöityy Timo Soiniin ei ole heikkous vaan vahvuus. Vahva ja kokenut johtaja on suvaitsevaisena ihmisenä minkä tahansa kansakunnan kohdalla odotettu ilmestys. Näin myös maailman johtavan kansakunnan, Yhdysvaltain, kohdalla. Vahvalla itsetunnolla varustettu kokenut johtaja ottaa vastaan apua, jota tarjotaan. Siinä Obama ja Soini eivät poikkea mitenkään toisistaan. Ovat siis “vaarallisia” miehiä joukkoineen. 2) Demarit laittavat häpeilemättä kaikki hallituksen ikävän kokoomuksen piikkikin. Ei sellainen ole sopivaa ja pisteiden keruu tuota kautta alkaa jo ontua. Ei tule demareille tuolla menolla jytkyä. Forssassa taas ääniä viime vaaleissa keränneet nimet ovat nyt kadoksissa. Miksi he demareita ja nykymenoa äänestäisivät, järkevät ihmiset? 3) Se että kokoomus menestyy gallupissa Forssassa on pelkkä sattuma ja syntyi kunnanjohtajapelistä ja suhmuroinnista sekä Sanni Grahn-Laasosen persoonasta, vaalivoitosta ja näkyvästä vaalityöstä, yhdistettynä puolueloikkiin. Sellainen ei ole äänestäjälle kuitenkaan kovin uskottava tapa vaikuttaa itse asiaan, oman kuntansa ja naapurikuntien palvelurakenteisiin. Näissä vaaleissa äänestetään nyt enemmän asiasta kuin henkilöstä. Nyt halutaan substanssiosaajia, ei tuttuja nimiä. Koko mennyt vaalikausi on menetettyä aikaa Lounais-Hämeessä ja Forssassa, pelkkää taantumaa ja itse aiheutettuna. Hukattiin jytkyn tarjoama tsunamikin. Sen torjumiseen käytettiin paikallisen median kaikki voimat. Visio oli täysin kateissa, taas kerran. Mukaan tullaan mutta vasta jälkiaallolla. 4) Kuntavaleissa keskusta saa aina kenttänsä kuntoon. Näin väitetään. Oikeammin koko keskustalaista kenttäväkeä ei ole enää olemassakaan, ei ole ollut tupailtoina vuosikymmeniin. Maaseutu on tyhjentynyt, rikas Kitee on maan köyhin kunta. Miksi Tohmajärvi ja Rääkkylä liittyisivät sellaiseen kuntaan? Sellaiset kunnat ja kuntalaiset eivät äänestä sitä menoa, jossa rahat ovat siirtyneet aluepolitiikasta Kreikkaan ja etelän medioitten ihailemaan välimereiseen menoon. 5) Kun perussuomalaiset saivat kootuksi uskomattomat 4500 ehdokasta, jytky on tulossa varmasti. Ennen eduskuntavaaleja väitettiin, että nimekkäät ehdokkaat puuttuvat, ei voi äänestää Soinia. Samaa roskaa kirjoittaa forssalainen kolumnisti tänään lehdessään ja hakee jatkopestiä uuden ajan Aapelin pakinoilleen. Ei onnistu, jytky tulee. Kepun ja demareitten ikääntyneet ehdokkaat ovat vain rasite puolueelleen. Vai miten keskustan rökäletappiota Forssassa aiotaan tulkita? Onnistuneena sukupolvenvaihdoksenako? 6) Espanjan pakettia siirrettiin Suomen vaalien seurauksena. Kun asiat siirtyvät Suomen vaalien vuoksi, ei Yhdysvaltain, Soini on varmasti vaarallinen mies. Meneekö Soini nyt ohi Obaman, aika näyttää. Oleellista on, että Suomen vaaleja seurataan maailmalla tarkkaan. Keskustan kampanjaa käydään nyt minibudjetilla ja kylän raitille jalkautuva keskustalainen olisi vuosikymmenten jälkeen omituinen ilmestys. Jos Espanjan apupaketti tulisi pyyntönä tällä viikolla, perussuomalaiset saisivat suurimman puolueen paikan jo nyt, kuntavaaleissamme. 7) Näissä vaaleissa äänestään epävarmoja on enemmän kuin aiemmin. Forssassa nimekkäitä, etenkin demareitten äänestäjiä, on jäänyt pois alkaen Alpo Suhosesta ja jatkuen Minna Lintoseen. Perussuomalaisten äänestäjät ovat puoluekannastaan muita varmempia ja he saavat epävarmoista äänestäjistä leijonanosan. Miksi epävarmat ja aiemmin äänestämättä jättäneet juuri nyt intoutuisivat äänestämän hallitusta ja oman kuntansa suhmuroijia? Ei kai sentään? Forssassa lähes 17 % on jo kerran äänestänyt perussuomalaisia. Miksei myös jatkossa? Koska Sami Mattila oli niin karismaattinen ihminen ja vei äänet? Entäpä jos se karisma olikin Timo Soinista syntyvää? Poikkeaako Forssa jotenkin muista työläiskaupungeistamme? Ei poikkea. 8) Forssassa asiat ovat vain olleet pahemmin kuralla ja syksyn skandaalit veivät kaupungin kansakunnan päämedioihimme. Keskustalle gallup lupaa tappiota, jonka taustat jokainen forssalainen tuntee ja Forssan Lehden pakinoitsija todistaa. Löytää sokeakin kana jyvän. Jytky voisi olla Forssassa paljon suurempikin jos aikaa ehdokkaiden keräämiseen olisi ollut enemmän. 9) Ei Forssa ole mitenkään poikkeus, saari meressä. Edellisissä kunnallisvaaleissa joka kolmas jätti äänensä antamatta, yli kymmenen prosenttia äänesti henkilöitä, joita nyt ei voi äänestää ja liki sama määrä on nyt puoluettaan vaihtaneita ehdokkaita. Keitä nämä liki 60 % nyt äänestävät? Missä ovat nämä uudet lintoset ja suhoset, mikat ja samit? Miksi eduskuntavaalien jytkyn jälkeen nämä 60 % hallituspuolueitamme äänestäisivät, onko se jotenkin onnistunut ja tuonut meille vaurautta? Eikö pikemminkin kadottanut vaurautemme mustaan aukkoon Euroopassa ja vaatii nyt kuntia liittymään yhteen, köyhän auttavan toista köyhää, sokean taluttavan toista sokeaa? 10) Jytkystä on vaiettava, miksi? Koska jytky toteuttaa itse itseään ja vanhat puolueet eivät halua tehdä samoja virheitä kuin ennen eduskuntavaalejamme. Media haluaa muutosta ja ilmiöitä, jytky on sellainen ja perussuomalaiset halutaan johtavaksi hallituspuolueeksi. Tähän ovat kaikki edellytykset, kirjoittaa maan päälehti eilisessä pääkirjoituksessaan ja jatkaa nyt samaa todistusta jytkyn todellisuudesta. 11) Perussuomalaisista tulee vaalien suurvoittaja, kirjoittaa Helsingin Sanomat 23.10. 2012 ja on siinä tietysti oikeassa. Kuntavaalien tulos näkyy aina seuraavissa eduskuntavaaleissamme ja nyt lounaishämäläinen keskustaväki on jo hyvästelemässä myös tätä paikkaansa forssalaisen paikallislehden kolumnissa, pakinassa. Jälkikasvua ei syntynyt tai se siirrettiin tylysti kokoomukseen. Samaan aikaan perussuomalaiset tekee aluevaltauksen liki jokaiseen kunnanvaltuustoon ja on Forssan kaltaisissa kunnissa ilman muuta horjuttamassa viimeinkin vanhaa valta-asetelmaa ja sen rakennelmia. Jos ja kun keskusta jää kuntavaaleissakin perussuomalaisten taakse, se on vakavissa vaikeuksissa, kirjoittaa Helsingin Sanomat, ja on pääkirjoituksessaan varmasti oikeassa. Olen kirjoittanut jo aiemmin, moneen kertaan, kuinka edessä ovat historialliset vaalit. Näissä vaaleissa voi vaikuttaa toisin kuin aiemmin ja perussuomalaisille annetut äänet vaikuttavat varmasti. Jytkyllä kunnat kuntoon.