Hyvää Eurooppa-päivää

Kuvittele valtio, jonka väkiluku on Ruotsin kokoluokkaa, mutta kulttuuri tuhansia vuosia vanhempi ja maineikkaampi. Maine maailmalla sen mukainen, koko globaalia maailmaa muuttanut ja etenkin Eurooppaa, sen tiedettä, taidetta, kulttuuria ja taloutta, valtiolaitosta ja muita merkittäviä instituutioita, uskontoja sekä normiston, moraalin ja lain syntyä. Kuvittele valtio, jonka historia on kokenut vuosituhansia liki kaikki merkittävät eurooppalaiset vaiheet ja sen kehityksen ytimessä eläen, itse niihin radikaalisti vaikuttaen, monin paikoin ne itse rakentaen. Pitäen itseään edelleen tänään Euroopan ytimenä. Muita tämän seurauksena. Kuvittele valtio, joka tänään on menettänyt asemansa Euroopan ytimessä ja sen talous on suomalaistenkin mittapuussa kehno ja halveksittava, liki vihanpidon kohde. Kuvittele valtio, joka tänään menee vaaleihin ja sen hallitusvaltaa käyttäneet puolueet menettävät pääosan kannatuksestaan. Siis kuten meillä kokoomus ja demarit, koko nykyinen hallitus, saisi seuraavissa vaaleissa vain noin neljänneksen kansalaisten äänistä. Niiden tilalle syntyisi kymmenen uuta puoletta, joukossa kaikki mahdolliset äärisuunnat ja 40 % näistä sanoisi kaikelle eurooppalaiselle nykykehitykselle vihaisen murahduksen, liki pelottavan tuomionsa. Kuvittele valtio, jonka laskuja nykyiset vallanpitäjät ovat maksaneet ja näiden vanavedessä myös pieni Suomi moittien valtiota yli varojen elämisestä. Antaen ohjeita kuinka elää tulevaisuudessa, karsia menojaan. Suu säkkiä myöten. Kuvittele valtio, jossa Euroopan etenkin saksalaiset ja myös suomalaiset tavalliset kansalaiset ovat vierailleet tuon tuosta ja tuntevat sen turistikohteet kyllästymiseen saakka, mutta jonka omat köyhimmät ja keskiluokkaiset ihmiset eivät ole ikinä Suomessa vierailleet, eivät ole lumista metsäämme nähneet, jäällä kävelleet. Kuvittele itsesi kreikkalaiseksi tämän päivän Euroopassa, ilman sarvia ja hampaita, ennakkoluuloja, unohtaen kaikki edellä esitetyt kuvitelmat ja niiden tulokset. Ne kun eivät pidä paikkaansa. Vääriä mielikuvia ja yhteenvetoja, stereotyyppejä Ei ole olemassa sellaista kuvitteellista valtioita, vaikka siltä ehkä vaikuttaisikin. Se on harhaa, jossa ihminen pyrkii jäsentämään maailmakuvaansa ja suuria asioita, vuosituhantisia ja nyt elämäämme, samaan mittakaavaan ja olettaen, että syntyvä mielikuva olisi edes likimain oikea. Ei ole olemassa sellaista Aasian niemimaata ja Eurooppaa, jota voisimme esitellä Yhdysvalloissa vieraillessamme tai Kiinassa käydessämme. Ei ole olemassa sellaista Kreikkaa ja sen kriisiä, jonka kykenisimme ymmärtämään suomalaisina likimainkaan tavalla, joka vastaa vaikkapa oliivilehdossaan elävän talonpojan maailmaa tai minkä tahansa keskiluokkaisen perheen elämää, jossa sosiaalituet ovat olleet pääosa toimeentuloa. Jo sellaista nyt on ollut ensinkään. Ensisijaisesti rauhan asia Helsingin Sanomat (9.5) on tehnyt laajan kyselyn suomalaisille, jossa vastaajat ottavat kantaa juupas eipäs kielellä kysymyksiin, joita toimittajat tutkivina journalisteina esittävät lukijoilleen yhtenään. On odotettua, että tällaiset kysymykset tuovat mukanaan vain mielikuvia, joista pääosa on entuudestaan itsestään selviä ja syntyvät heittämällä vastauksia joko yleisen unionikielteisyyden tai intomielisen positiivisen mielenlaadun tuomana ihmisen oman persoonallisuuden ja maailmankuvan tuotteena. Suomalaisille unioni oli ensisijassa rauhan asia ja vasta sen jälkeen politiikan tai talouden. Tänään mukana on euro ja sen kriisi sekä Kreikka. Kreikan kohdalla ongelma ei ole enää euroon liittyvä vaan paljon enemmän, yhteiskunnallinen konflikti. Sen merkitys euroon ja finanssipolitiikkaan on vain kuvitteellinen, mielikuvissamme syntyvä ja todellinen ongelma, jos sellainen on, ja ainahan niitä Kreikassa on jos on Suomessakin, on liki sama kuin välimereisten maiden kohdalla muuallakin. Euro ja finanssikriisi on antanut sille vain symbolinsa, tähtilipun. Eurooppaa ei voi ymmärtää ja lukea unionin kautta saati antaa vastauksia koskien sellaista Aasian niemen uloketta, jossa suomalainen vastaaja kykenisi käsittelemään juuri unionin vaikutusta omaan tai kansakuntansa elämään. Toki kysymyksen voi esittää. Se voi koskea myös vaikkapa kuun liikkeiden vaikutusta Suomeen tai olympialaisten, jääkiekon MM-kisojen mitalien vaikutusta maahan ja kansaan. Varmasti saamme ihan hyviä juupas eipäs vastauksia ja huomaamme kuinka ne ovat epärationaalisia, epäjohdonmukaisia, mutta tietokeen analysoimina jopa tiedettä muistuttavaa pohdintaa. Tietokone jalostaa mistä tahansa aineistosta aina hyvää tiedettä, jos niin hyväksymme. Suomalaiset eivät oikein ole menossa Yhdysvaltain tapaiseen liittovaltioon, mutta eivät oikein eroamassakaan unionista. Yllättävän suuri osa kuitenkin olettaa unionin kaatuvan lähivuosina, mutta Suomen pysyvä unionissa paljon suuremmalla todennäköisyydellä. Unioni siis todennäköisesti lakkaa olemasta mutta Suomi pysyy sen jäsenenä. Tai se olisi ainakin suotavaa. Mediayhteiskunta muokkaa mielipiteitä ja tällainen se on tänään. Huomenna ehkä jo jotain kokonaan muuta. Mottonsa näköinen Eurooppa Unioni on aluetalouden ja sen vaurauden tasapuolisen jakauman kohdalla vahingoksi Euroopalle, väittävät vastaajat. Tai oikeammin heillä on sellainen mielikuva. Näin siitäkin huolimatta, että juuri tämä unioni on tehnyt mahdolliseksi kaiken sen alueelliseen tasa-arvoon pyrkivän ponnistelun, jossa köyhiä talousalueita ja myös valtioita on pyritty nostamaan oman hyvinvointiyhteiskuntamme suuntaan, mikä se sitten Kreikassa kokien onkin. Varmasti se ei ole sama välimereisen saariston kehitysalueilla kuin takavuosina Suomen susirajan takaisilla kehitysalueillamme. Eurooppa on tänään mosaiikki, jonka pirstaleinen luonne on tullut tutuksi ja siitä on syntynyt mielikuvia, jotka vastaavat paremmin eurooppalaista todellisuutta kuin vielä kaksi vuosikymmentä sitten. Tuhansien alueiden ja kulttuurien Eurooppa on paljon rikkaampi kuin mihin mielikuvituksemme yltää. Luokitukset ja stereotyyppien rakentelu, institutionaaliset tiedon jakajat, ovat vain tehneet siitä paljon pienemmän ja vaatimattomamman kuin mitä se oikeasti on. Maatalouden ja maaseudun Eurooppa Eurooppa-päivää voi juhlistaa tänään monella tavalla, tapahtumia on runsaasti. Jokainen voi löytää itselleen sopivan. Itse vietän päivää myöhään iltaan töissä ja kun se liittyy läheisesti maatalouteen ja luonnonvaroihin, maaseutuun, pidän Eurooppaa ja sen unionia erityisen tärkeänä etenkin alkuvuosien asetelmassa, jolloin maatalous ja maaseutu saivat huomattavaa lisäpotkua juuri unionin ohjelmista ja tukimuodoista. Se mitä itse olemme tehneet, on kokonaan eri asia. Suomen ympäristöpolitiikka uudistui, avautui ja avartui oleellisesti EU:n myötä etenkin maaseudulla ja maataloudessamme. Uudistuminen kohdistui tuotelähtöiseen ajatteluun sekä näiden tuotteiden ympäristövaikutuksiin. Kaikki se ympäristölainsäädäntö, joka nyt on valmiina, ei olisi ollut missään tapauksessa mahdollista yksin Suomessa ja sen tuon ajan konsensuspolitiikassa. Katsoin Yhdysvalloissa tehtyä tehomaatalouden dokumenttia, joka muistutti kauhuelokuvaa. Se mitä jatkossa toivoisin, jonka eteen olen valmis työskentelemään, liittyy maatalouden ja luonnonvarojen käytön sellaiseen ohjaukseen, jossa Euroopassa ymmärretään Yhdysvalloissa vallalla olevan tehotalouden riskit. Kun maatalous saa teollisuusmittakaavan tason myös Suomessa, sitä on voitava valvoa siitä perusarvosta, jossa kotimainen puhdas ruoka on aina pyhä asia. Siitä ei saa tinkiä tuumaakaan. Yhteiset symbolit Euroopalla ja sen unionilla ovat yhteiset symbolit. Näistä parhaiten tunnetaan lippu, sen 12 kultaisen tähden muodostama ympyrä sinisellä taustalla. Lippu periytyi Euroopan Neuvostolta. Unionin kansallislaulu, Euroopan hymni, pohjautuu Ludwig van Beethovenin yhdeksänteen sinfoniaan, Oodi ilolle -sävellykseen. Euroopan unionin motto “moninaisuudessaan yhtenäinen” on osuva. Virallisia kieliä unionissa on kaikkiaan 23. Virallinen rahayksikköä on euro (EUR) ja sitä käyttää euroalueella seitsemäntoista Euroopan unionin jäsenvaltiota ja kolme EU:hun kuulumatonta kääpiövaltiota. Eurooppa-päivää vietetään 9.toukokuuta, jolloin Robert Schuman esitti vuonna 1950 ehdotuksensa Euroopan luomisesta välttämättömänä rauhanomaisten suhteiden ylläpitäjänä.