Turvallista juhannusta

Suomalaiseen juhannukseen kuuluu erottamattomana juhannuskisat. Alun perin ne olivat hyvin suomalaiskansallisia, mutta muuttuivat myöhemmin läntisen kulttuurin suuntaan. Helsingin Sanomissa läntisen kulttuurin juuristamme kertoo professori Matti Klinge (HS 24.6) yliökirjoituksessa. Klingen kirjoitukset on aina syytä lukea.

Keihäänheitto ei ole kansallinen lajimme ja yleistyi yleisurheilun vallatessa ennen sotia itsenäistyneen Suomen kesäiset urheilukentät. Joka juhannukselle tahtoo löytyä joku mieltä nostattava tapahtuma ja tänä juhannuksena sellainen syntyi mielestäni jo aaton aattona ja hieman varkain medioiltamme.

Tuija Helander

Tuija Helander oli takavuosien suuri toivomme ja urheilumme suuren 1980-luvun näkyvimpiä naistähtiä niinkin harvinaisella matkalla kuin 400 metrin aidoissa. Olen juossut tuon matkan ja se on ilman aitojakin ankara juostava. Ensin juostaan niin lujaa kuin päästään ja sitten lopuksi niin lujaa kuin jaksetaan. Sinä tarvitaan hyviä keuhkoja, nopeutta ja kestävyyttä, aidat rytmitajua. Täysivauhtisessa juoksussa aidat eivät ole mitä tahansa ylitettäviä. Pituus, korkeus ja pikajuoksu yhdistettynä toisiinsa vaativat moniottelijan osaamista. Siinä vammautuminen katkaisee varmasti jossain vaiheessa lajin harrastamisen.

Tuija Helander juoksi parhaan aikansa ja maailman tietoisuuteen Rooman MM-kisoissa vuonna 1987 juuri tuolla aidatulla ratakierroksella ajalla 54,62, joka on edelleen Suomen ennätys ja tekee tiukkaa tämän päivän miehille ilman aitojakin. Viidenkymmenen pintaan juostu ratakierros kun tuo suomalaisen varttimailerin kansalliseen eliittiimme. Minuutin alittavat kierrosajat ovat kovia aikoja kenelle tahansa kestävyysjuoksijallemme nykyisin.

Taistelu elämästä

Helanderin ura katkesi epämääräisiin oireisiin ja myöhemmin alkoi taistelu hengissä selviytymisestä keuhkojen pettäessä. Los Angelesin ja Rooman kisojen finalisti, yli kymmenkertainen Suomen mestari, ja vielä useammassa lajissa mukaan lukien monilahjakkaan ihmisen viisiottelu, joutui Souliin valmistautuessaan epämääräisten oireitten uhriksi.

Oireet paheniva ja loputa vain muutama askel portaissa alkoi olla mahdotonta. Kovin moni tuntee tämän Tuijan tarinan; odottelun, pelot, keuhkosiirrännäispotilaan pitkät valvotut yöt. Leikkaus ja kuolema tulivat uniin. Suomessa on tehty sittenkin vain runsas sata keuhkosiirtoa.

Toipuminen siirrännäisestä alkoi Tuija Helanderille tyypilliseen tapan. Määrätietoisesti, ohjeita seuraten, kriittisesti ja itsensä tuntien. Askel askeleelta, kivut voittaen ja uskoen elämään, omaan itseensä ja kuunnellen muita, valmentajaansa. Helander on ihmisenä harvinainen tapaus, poikkeusyksilö, yksi tuhansista. Sellaisen kohdatessa on syytä kuunnella, nöyrtyä.

Vuoden urheilija

Nyt 50 vaan ei 60 -vuotiaana Tuija Helander juoksi Göteborgin vammaisurheilijoitten MM-kisoissa kolmannen mestaruutensa ja toisen maailmanennätyksensä. Pikamatkat 100 ja 200 metriä taittuivat aikoihin 14.47 ja 28.73. Pituutta Tuija loikkasi liki 5 metriä ja vain muutaman kengänmitan vähemmän kuin Ruotsin valovoimaisin naisurheilija Katarinan Kluft viikko takaperin maanosamme huippujen kisoissa nuorena ja elämänsä kunnossa olevana huippuhyppääjänä, moniottelijana ja nyt pituushyppyyn erikoistuneena maanosamme ykkösenä. Kuinka moni 50 vuotta täyttänyt suomalainen mies hyppää pituutta yli 5 metriä tai juoksee Helanderin aikoja?
Ole kokeillut ja nostan keuhkosiirrännäisestä toipuneelle Tuija Helanderille hattua.

Ei ole epäilystä kuka on tämän juhannusajan suomalainen urheilija. Vuoden 2005 suomalainen vammaisurheilija on mielestäni nyt myös vuoden 2011 suomalainen urheilija. Paljon edellä kiekkoleijonia tai keihäänheittäjiämme.

Silloin kun mitataan ihmisen suorituskykyä ja omien voimien rajoja, urheilun puhtainta ideologiaa ja sen merkitystä myös esimerkkinä nuorisolle tai vanhenevalle kansakunnalle. Vai olisiko sellaisiksi punaiselle matolle kaatuilevista urheilijoista, urheilujohtajista ja käräjätuvan ovia kuluttavista sankareistamme?

Turvallista juhannusta ja juhannusliikennettä. Itse aiheutetut vammat ja pysyvä kuntouttaminen niistä ovat tämänkin juhannuksen näkyvintä satoa, jossa harvalla on Tuija Helanderin henkisiä ja fyysisiä voimavaroja.