maanantai 21. heinäkuuta 2014
Separatistien mediaelämää suomalaisittain
Maailma seuraa sotaa, jota käydään maan alla ja kohteena on tuttu Gaza ja sen palestiinalaiset sekä samaan aikaan ilmassa, jossa Malaysian Airlinesin matkustajakone kohtasi Buk -ohjuksen noin kymmenen kilometrin korkeudessa. Media välittää samaan aikaan tietoa molempien sotien heinäkuisesta murhenäytelmästä. Onko näillä median meille välittämillä tiedoilla sitten joitain yhteistä?
Gizzy vai Buk
Kun konflikti muuttuu sodaksi sen luonne on siviilejä surmaava ja näin on ollut siitä saakka, kun sodat muuttuivat korkean teknologian sodiksi. Ennen tätä aikaa armeijat taistelivat mies miestä vastaan ja siviilit kohtasivat vaikeimmat vahingot etenkin sotilaiden mukanaan tuomien tautien muodossa. Rutot levisivät sotilaiden mukana. Heikentyneet miehet olivat vaikeasti hoidettavia, epidemiat ja taudin aiheuttajat surmasivat enemmän kuin vihollisen aseet, lääketiede kehittyi sotien rinnalla. Miehet oli saatava nopeasti taistelukuntoon. Se ei ollut helppo tehtävä.
Kun sota siirtyi maan alle ja pilvien yläpuolelle, napilla painettavat aseet tulivat armeijojen käyttöön ja sota teollistui teknologian myötä. Buk-ohjus, joka pudotti alas Itä-Ukrainan ilmatilasta matkustajakoneen matkallaan Amsterdamista Kuala Lumpuriin, tunnetaan Yhdysvalloissa nimellä Gizzy tai Garfy. Buk on venäläisten antama nimi samalla aseelle.
Jotta Gizzy tai Buk saataisiin taivaalle tarvitaan tulenjohto, johtokeskus, ohjuslavetti ja latauslavetti. Olemme nähneet medioissa niiden kuvia ja ne ovat meille tuttuja. Tiedämme jo kuinka ne kantavat pystysuunnassa taivaalla 20 kilometriä ja horisontaalisuunnassa ampuen kymmenen kilometriä kauemmas. Tällainen tieto on luonnollisesti tärkeää, kun köykäisempi ase kantaa taivaalle vain puolet tästä eikä sellaisella oikein ylety ylempiin ilmakehän lentäviin kohteisiin. Tosi miehillä on miesten aseet, ei mitään olalla kannettavia kevytlinkoja.
Tosi miesten välineitä
Tosi miesten aseet muistuttavat panssaroituja vaunuja eikä niitä kuljetella matkatavaroiden mukana ohi suomalaisen tullin. Mahtuisiko ne oikein konttiinkaan, josta siitä voisi ilmoittaa valtiojohdollemme, sitten kun sellainen johto löytyy. Kesäkuussa ei vielä löytynyt, mutta jo heinäkuun puolivälin jälkeen, median siitä meille kertoessa, presidenttikin sai vihiä aseista.
Samoin media välitti meille tietoja aiemmin presidentin ja muun valtiojohtomme salakuuntelusta ja myöhemmin Venäjälle paennut yhdysvaltalainen alan ammattilainen. Jos hän ei olisi tästä vuodosta ja vakoilusta ilmoittanut, emme tietäisi siitä tänäänkään yhtään mitään. Olisiko tälle henkilölle myönnettävä Nobelin rauhanpalkinto vai palautettava Yhdysvaltioihin vangittavaksi?
Kun venäläiset koneet seikkailivat muina kuin siviilikoneina Suomen ilmatilassa, valtiojohtomme ei saanut tästäkään tietoa ajoissa ja ensimmäisenä. Media senkin tiedon heille välitti samaan aikaan kuin koko kansalle. Kansanvaltaisessa demokratiassa valta tietysti kuuluu kansalle mutta linjajohdossa sille on valittu tätä valtaa käyttämään valtiojohtomme. Siihen ei kuulu media. Se ei ole kansanvaltainen laitos ensinkään.
Media vallankäyttäjänä on mediakratiaa. Siinä media alkaa ohjailla kansan tapoja ja käsityksiä, ei vaikkapa koululaitoksemme tai yliopistot. Se voi pyrkiä vaikuttamaan myös poliittisen laitokseemme ja sen kokoonpanoon sille sopivalla tavalla. Sosiaalinen media ei ole taas media lainkaan saati sosiaalinen. Se ei ole osa neljättä valtiomahtiamme vaan kokonaan uusi, oman aikamme tuote. Kaikki muut vallankäytön muodot pyrkivät toki siitä hyötymään. Tosi miehen välineeksi se ei oikein sovellu. Medioitten omistajat eivät juurikaan viihdy kansalaismediassa ja somen sivuilla. Se on heille, heidän arvovallalleen, nöyryyttävä väline.
Pelloilla makaavat ruumiit
Buk -ilmantorjuntajärjestelmä voi olla lähtöisin mistä tahansa, mutta kun sillä on tämä venäläinen nimi ja käsite, se on peräisin joko Venäjältä tai Ukrainan asevarastoista. Jos ilmiö olisi tapahtunut Suomen ilmatilassa, valtiojohto saisi siitä tiedon siinä vaiheessa, kun media siitä suopeasti kertoisi.
Miten sotatilassa oleva Itä-Ukraina elämä ja toiminta olisi valtiojohdon hallinnassa paremmin kuin Suomessa? Saamme median kautta vain tietoa, josta voi tehdä itse johtopäätöksiä, jos tietää mitä näillä teknisillä tiedoilla voisi tehdä. Ruumiit ovat joko tapauksessa siviilejä, noin kolmasosa lapsia ja pelloilla heitä makaa helteessä joko separatistien siirtäessä heitä jäähdytettyihin junavaunuihin tai sitten ei. Ruumiiden tunnistaminen ja siirto mustissa jätesäkeissä ei heitä enää paljokaan auta.
On tehty hirvittävä virhe, kertoo media. Kun jokin asia alkaa mennä pieleen, se menee sitä koko ajan yhä vaikeammin ja laajenee, eskaloituu, kriiseissä siviiliuhrien suuntaan.
Näin käy Gazassa ja näin kävi myös Ukrainassa. Painoiko nappia venäjänmielinen separatisti vaiko Ukrainan armeijan epämääräisen komentoketjun vielä epämääräisempi tulenjohto, on toissijainen ongelma silloin, kun sota on muuttunut Gazan tapaan hallitsemattomaksi ohjuslavettien siirtelyksi välittämättä enää valtiojohdon ohjauksesta saati kansainvälisetä mielipiteestä. Jos sellaista nyt voisi ollakaan. Media ei enää edusta muuta kuin itseään, valtaa ja sen käyttöä. Tosi miehen ja naisen aseita.
Ilkka Kanervan tulikaste
Etyjillä ja sen suomalaiselle presidentillä on suuri tehtävä. Nyt ei riitä pelkkä ruumiiden laskeminen ja syyllisten etsintä. Itä-Ukraina ja sen ilmatila ei ole turvallinen kenellekään ja tosiasiat on myönnettävä viimeistään nyt. Israel toimii Gazassa ja tunnelien torjunnassa omalla tavallaan ja sinne Etyjin presidenttiä ei pyydetä. Matka suomalaisesta mediamylläkän kohteena olleesta tekstiviestien lähettäjästä ja eronneesta ministeristä kohti nykyistä tehtävää on pitkä sekin. Mediayhteiskunnassa kaikki on mahdollista tosi miehille ja heidän aseilleen.
Mediaan on syytä suhtautua suurella varauksella vallankäyttäjänä. Mediavalta ei ole demokraattinen, se ei ole millään tavalla parlamentaarisesti valvonnassa eikä mediasodat ole nekään valtiovallan hallittavissa.
Kun tulenjohto, johtokeskus, ohjauslavetit ja lautaslavetit siirtyvät suurten mediatalojen ja konsernien hoitoon, Gizzly ja Godfly ovat sama asia kuin BUK eikä niiden saattaminen kuntoon vie aikaa kun vajaan viisi minuuttia, lukitus kohteeseen vie aikaa vain vajaan 20 sekuntia ja sen jälkeen alkaa puoli matkaa kestävä passiivinen odotus ja loppumatkassa ohjus onkin jo lukittu tutkalla kohteeseen.
Tuossa vaiheessa sille ei voi enää yhtään mitään. Mediamylläkkä on alkanut ja kohde voi vain odottaa, koska räjähtää ja ministeri eroaa, johtaja erotetaan tai edessämme on pelkkä mediamylläkän tuoma viihteellinen uutinen, joka vaihtuu kohta uuteen ja yhtä raadolliseen, ihmisten tuskalla tuotettuun oman aikamme viihteeseen. Mikä siihen sopisikaan paremmin kuin kuvat pelloilta Ukrainassa, heinäkuun helteet, oluthuuruinen elämä uimarannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti