Markku Uusipaavalniemen opit

Paikalliset ja kansallinen media kertovat Markku Uusipaavalniemen loikasta ja moralisoivat sitä. Se on yhtä uskottavaa kuin sunnuntaina työtä tekevien saarnaaminen homojen liitolle syntinä. Samalla on kiintoisaa, kuinka perussuomalaisten nousua pidetään hetken kuplana, joka puhkeaa kun vaalit lähestyvät ja suuret poliittiset johtajamme alkavat esiintyä. Siis mainostoimistot ja median poliittinen koneisto, suuret kansanjohtajat taitavat nyt olla kateissa. Tämä on tyypillinen suomalainen tapa olettaa kuinka paluu vanhaan käy kuin varkain ja huomenna kaikki on taas kuten ennenkin. Näin etenkin hämäläisten arjessa, jossa huominen on todellakin uusi eilinen ja etukäteen elettävissä ja museoitavissa valmiiksi.

Kaukana populismista

Markku Uusipaavalniemi ennusti vuonna 2007 kuinka maailma on menossa syvään lamaan ja syykin oli väistämätön, globaali luottokupla. Kirjoitin siitä itsekin, mutta hieman eri näkökulmasta pohtien, miten se syntyi ja miksi mitään ei tehdä. Kirjoitin siitä kirjankin ja analysoin samalla uusmedian ja sosiaalisen median yhteiskunnalliset vaikutukset ja tavan toimia reaaliaikaisena myös sosiaalisena välineenä oppikirjan tapaan.

Kirja oli julkaistava Saksassa, kuten Suomessa on ollut tapana, kun kyseessä on poikkeava näkökulma jo elettyyn. Ei ole sattuma, että juuri Sofi Oksanen sai kenkää WSOY:n naisilta, ja että sen ennustamiseen ei tarvittu muuta kuin elettyä elämää Suomessa. Toki sama koski Markku Uusipaavalniemen elämää suomalaisen politiikan kentällä liukastellen.

Populisti on ihminen, joka sulkee silmänsä tosiasioilta ja näkee elämänsä ikään kuin unessa, kertoo mitä ihmiset haluavat kuulla, seireenien laulua. Näin ilmastomuutos on virhetulkinta ja katoaa, kun saamme yhden kunnon talven, lamat tulevat ja menevät, Suomi on turvasatama suuren maailman globaalilta liikkeeltä. Islannissa ja Irlannissa on eletty hieman samaan tapaan saarekkeena kaukana pahasta maailmasta. Ei eletä enää.

Ikävä totuus

Markku Uusipaavalniemi seurasi luottokantojen määrää ja laatua, luottokuplaa Yhdysvalloissa ja euroalueen kehitystä. Itse kirjoitin tämän ohella Yhdysvaltain omituisesta pankkien innovaatiopolitiikasta ja rakenteista, joissa luototus oli kuin 1920 -luvulta ja velkaantumista vastaan jouduttiin painamaan yhä vain lisää olemattomia pankkien “uusinnovaatioita”. Kyselin sen taustoista Yhdysvalloissa käydessäni jo 1990-luvun puolella ja kollegat nostelivat käsiään. Nyt sitten painetaan rahaa valtion tolkutonta velkaantumista vastaan, jotta täydellinen katastrofi vältettäisiin yrittäen nostaa kulutusta.

Yli vuosi ennen kuntavaaleja kerroin, kuinka aluehallintomme oli päästetty ajelehtimaan ja sen syliin oli heitetty samalla vastuu vapaalle tuuliajolle ajautuneen maan talouden yhteiskunnan kiinteistä kuluistamme, sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla käynnistettiin omituinen ajelehtiva “paras” -hanke. Mitään sen julmempaa ei suomalainen aluehallinto ja sen demokratia, aluetalous, ole kokenut historiansa aikana. Näin tapahtui hetkellä, jolloin tiedossa oli suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle ja vapautuvilla markkinoilla työvoimasta kilpaileva teollisuus tulisi toimimaan markkinoiden ehdoilla, eikä tulisi koskaan palaamaan takaisin halvan työvoiman ja suuren kasvavan kulutuksen ympäristöstään. Näin kävisi myös vähäisten pääomiemme kanssa ja niin myös kävi.

Sama ilmiö tulisi koetteleman Etelä-Euroopan meitäkin heikompia talouksia ja nyt jopa Islantia ja Irlantia, josta jälkimmäistä olemme pitäneet usein mallimaana ja etenkin EU -kautemme alussa EU -byrokratiaa opiskellessamme ja itsekin siihen osallistuen paikan päällä vuosia asuen.

Poliitikko ei ole curling -pelaaja

Markku Uusipaavalniemi kertoi, kuinka Suomi on ajautumassa jatkossa nyt kokemaamme vielä pahempaan kurimukseen, johtuen muista kuin omista virheistämme. Curling -pelaaja, joukkueensa kapteeni, odotti että puoluepoliitikko kykenee rakentamaan ensin protektionistisen suojan pelilleen ennen kuin alkaa sokeana heitellä kiekkojaan kohti pelikentän toisessa päässä näkyvää maalia, nänniä.

Poliitikko ei toimi kuten curlig -pelaajat ja heidän kapteeninsa. Toki niin omani kuin Uusipaavalnimen ennusteet osuivat oikeaan. Siinä ei ole mitään kummallista. Ei myöskään siinä, että poliitikot tai heidän instituutionsa, puolueet, eivät reagoi varoituksiin vaan toimivat vaalien alla populistisesti.

Puolue koneistona edustaa sellaisia eturyhmiä, joille järjen puhuminen on yhtä turhaa kuin huudella curling -kentällä katsomolle, miksi näin pelataan, eikä kuten katsoja ehkä itse pelaisi, jos osaisi heittää kiekkoa tai pysyisi edes pystyssä liukkaalla kentällä. Politiikassa äänet kerätään ihmisiltä, jotka eivät ole välttämättä koskaan edes nähneet, miten curlingia pelataan, mitä edustaja työkseen tekee parlamentissa.

Politiikka on mahdollisuuksien taidetta

Yhteiskunta ja sen talous, ympäristön ja talouden edut, sosiaaliset rakenteet ja niiden tapa reagoida globaaleihin liikkeisiin on tiedettä ja politiikka retoriikkaa. Media sen kertojana on osa viihdeteollisuutta, mainos- ja ilmoitustuloja. Siinä pelissä älyn osuus ja kyky nähdä curling -kiekkojen liikkeet on vain osatotuus, loppu rakentuu sellaisiin demokratian pelisääntöihin, jossa matematiikan ja insinööritieteiden merkitys on olematon, kaukana tiedemiehen malleista, curling -kapteenin ajatusmaailmasta..

Kun Uusipaavalniemi kertoo Kataisen olevan kuin unessa, hän puhuu toisin kuin hallitusvastuussa olevan puolueen edustajan kuuluisi omasta valtiovarainministeristään. Vaikka Katainen olisi kuinka väärässä, hänen politiikkaansa on puolustettava ja tyydyttävä istumaan rivikansanedustajana sen perimmäisellä penkillä yhdessä veteraanipoliitikon, perussuomalaisten ja aiemmin SMP:n Raimo Vistbackan vieressä. Jos nimismies siinä vierellä kuiskailee mahdollisuudesta siirtyä hänen ryhmäänsä, sitä on syytä hyödyntää vasta vaiheessa, kun oma puolue on putoamassa lopullisesti hallitusvastuusta ja oma edustajan paikka on enemmän kuin vaarassa.

Rotat jättävät hukkuvan laivan ensimmäisenä ja kapteeni viimeisensä. Tässä curling ja politiikka ovat eri lajeja ja Uuspaavalniemestä on kasvamassa varteenotettava poliitikko. Myös Veikko Vennamo loikkasi aikanaan tuosta puolueesta ja perusti oman puolueensa, syntyi puoluehajaannus, jonka perua perussuomalaiset alun alkujaan ovat ja Timo Soini Veikon kasvatteja, loistava kapteeni puolueelleen.

Kadonnut identiteetti

Suomen valtion velka on historiamme korkein ja kunnistamme suuri osa talouskriisissä. Se että Eurooppa oirehtii ja Saksassa vihreiden kannatus on pian suurimman puolueen luokkaa, mutta äänestäjät samankaltaisia konservatiiveja kuin perussuomalaisilla, kertoo ilmiön globaalista luonteesta, paradigmaisesta ilmiöstä ja sen syvyydestä. Saksassa, Euroopan ytimessä, tuo syvyys on vielä paljon pahempi kuin lakkoilevassa Ranskassa, jossa naiset eivät voi piiloutua vaatteittensa sisälle kasvonsa kätkien julkisilla paikoilla.

Euroopan identiteetti on kadoksissa ja unioni suuressa kriisissä. Tässä Uusipaavalniemi ja perussuomalaiset ovat oikeassa. Missä unioni siellä ongelma, pitää nyt paikkansa. Yksittäisinä valtiona etenkin Saksa olisi selvinnyt Yhdysvalloista käynnistyneestä lamasta protektionismiin turvautuen helposti, mutta koko Eurooppaa vetävänä taloutena sillä alkaa olla vaikeuksia. Pohjola menestyisi, mutta ei yhdessä vetäen välimereistä taakkaa, josta Kreikka on vasta alkua.

Curling -joukkueen kapteenin tapaan Uuspaavalniemi kokee kuinka suomalainen talousguru ja samalla poliitikko luottaa sokkona muualta saamiinsa oppeihin ja kollegoiden arvioihin. Tässäkin hän on oikeassa, mutta jättää kertomatta, mistä tämä voi johtua. Omassa kirjassani kerroin etenkin tämän taustoja, suomalaisesta tavasta pelata curlingia ilman kunnon valmentajia ja kapteeneita.

Kapteeniton joukkue

Olemme alusmaa, meillä on liki tuhannen vuoden tausta osana Ruotsia, kielemme ja kulttuuri on muualta tuotua, kaikki oppimamme on luonteeltaan imitoivaa ja diffuusista. Lyhyt kulttuurinen, taloudellinen ja sosiaalinen osaaminen, yhteispelin aivot curlingissa sitä taitavasti pelaten, ovat jo symbolirakenteiltaan toiset kuin monella eurooppalaisella naapurillamme.

Ja nyt kaikki symbolit tulevat sosiaalisen median maailmassa muiden tuotteina emmekä niitä kykene avaamaan, tai ymmärrämme ne täysin väärin. Markku Uusipaavalniemen joukkue oli pelkkä sattuma siinä missä jääkiekkojoukkueemme ruotsalaisen valmentajan Curre Lindströmin MM-kulta kaukaa menneisyydestä. Näin siitäkin huolimatta, että pelaamme liki pelkästään kiekkoa ja joka kylässä on oma jäähalli.




Päivän mietelauseet:

Älykkäät tyrannit eivät joudu koskaan rangaistuiksi (Voltaire)

Jos tämä on paras mahdollinen maailma, millaisia sitten ovatkaan muut (Voltaire)

Lähes kaikilla hallituksilla on taito kaapata osalta kansaa niin paljon rahaa kuin mahdollista siirtääkseen sen muille (Voltaire)

Jokainen kyläpappi haluaisi olla paavi (Voltaire)

Onko politiikka muuta kuin taitoa valehdella sopivalla tavalla (Voltaire)

Ajattelutila on luonnonvastainen tila (Jean-Jacques Rousseau)

Mielemme ovat turmeltuneet samassa mitassa missä taiteet ja tieteet ovat kehittyneet (Jean-Jacques Rousseau)

Vapaus on oikeus tehdä kaikkea sitä, minkä lait sallivat (Montesquieu)

Oikeus ja totuus ovat yhteiskuntaa koossa pitäviä siteitä (John Locke)

Uudet näkemykset ovat aina epäilyttäviä. Useimmiten niitä vastustetaan vain siksi, etteivät ne ole yleisiä (John Locke)