Verkostojen verkosto

Blogaajan logiikka

Lämmin kiitos kommenteista. Olen kirjoittanut lehtiin yli 30 vuotta välillä hyvinkin runsaasti ja kolumnistina, mutta harvemmin reaaliaikaisessa blogosfäärissä, jossa kommentit voi saada heti ja tuoreeltaan. Kolumnisti on harvoin hyvä blogaaja. Palaute tulee liian vikkelästi ja näkökulmat ovat odottamattomia. Blogi ei ole hitaan satiirikon temmellyskenttää. Aiheet loppuvat kesken. Ei yhdestä kadusta ja torista pidä saman ihmisen kirjoittaa yhtä juttua enempää. Jo siinä on mielipide sanottu.

Tunnen blogia huonosti. Olen tehnyt siitä vain yhden tutkimuksen vuonna 2007. Aineistoja oli vain vajaa 30 miljoonaan blogaajaa ja omat kirjoitukseni suomalaisille medioille seuraten kahden eri tiedotusmuodon välistä eroa. Tulokset voi lukea verkostokirjasta www.mtt.fi/met/pdf/met102.pdf

Kirjassa on 560 sivua. Lopussa on kuitenkin suomen- ja englanninkieliset yhteenvedot. Varoitan jo etukäteen. Ne eivät ole ihan helppoja. Kun blogaajia on webyhteisössä nyt jo yli 100 miljoonaa, blogosfäärin luonne ja tyypit vaihtelevat kohtuullisen paljon riippuen vaikkapa kielestä ja kulttuurista. Päätyypit kuitenkin löytyvät ja ero perinteiseen mediaan tai talouteen, verkostoihin, jotka ovat syntyneet webympäristön ja internetin ulkopuolella ovat valtavan suuria. Jo pelkkä kieli ja sen mukanaan tuoma käsitejärjestelmien maailma muuttaa webyhteisöt reaaliaikaisina ja käsittämättömän suurina järjestelminä reilusti Einsteinen älyn ylittäväksi ilmiöksi. Siinä Einsteinin paikaton ja ajaton maailma on oikeasti toteutunut. Moni blogaaja käyttää Riemannin jo 1800-luvulla esittelemää neljättä ulottuvuutta hämäten muita. Osaajia löytyy joka lähtöön. Se on valtava mahdollisuus ja elämä itse. Mutta ei elämää suurempi ilmiö kuitenkaan.

Aivan kaikkea webympäristön ja blogosfäärin sisältämää aineistoa ja pian miljardeihin kohoavaa käyttäjien kieltä ei ole tarvis ymmärtää. Oleellista on säilyttää suhteellisuuden tajunsa eikä reagoida kuten Jokelan koulussa. Joskus hyvin pienikin asia muuttaa siinä kaaosteorian tapaan koko prosessin perhosen siiveniskujen tapaan aiheuttaen jossain taifuunin kaltaisen myrskyn. Tai päinvastoin. Estäen oikeassa paikassa esiintyessään murrosikäistä poikaa tarttumasta aseeseen.

Hesarin (tiede ja luonto 18.12) mukaan liika kalastus ajaa kalat elämään kuin viimeistä päivää. Kun kalastus on teollista saalistusta, tästä seuraa nopea geneettinen muutos. Ihan oikea evoluutio. Kalat alkavat tuottaa jälkeläisiä selvitäkseen yhä enemmän, mutta samalla pienempiä ja sukukypsyysiän nuorempana saavuttavia poikaskantoja. Luonto toimii vikkelästi ja pyrkii oikaisemaan heti ihmisen aiheuttamat katastrofit.

Webympäristön miljardit blogaajat muistuttavat monessa valtaisia biologisia prosesseja ja evoluutiota. Tästä nimi evolutionarsimi sille taloustieteelle, jossa tutkitaan ihmisen reaaliaikaisia ja webyhteisöjen valtaisia aineistoja myös sosiaalisina ja kulttuurisina ilmiöinä. Ne eivät tottele myöskään psykologisesti tai kielellisesti (lingvistisesti) Freudin oppeja. Vaaditaan poikkitieteistä työtä ja tietokoneilta muistitilaa, muistitilan yhdistämistä (grid, ritilä jne.). Monet biologiset prosessit, valkuaisainesynteesit jne. ovat analogioina lähellä tapaa kuvata webyhteisön toimintalogiikkaa. Kun systeemit ovat valtaisan suuria, tuhansien miljoonien samaan aikaan käyttämiä, syntyy ilmiöitä, jotka ovat lähellä luonnon omaa logiikkaa. Siinä vaikkapa innovaatioiden luomisella (keksimisellä) on oma logiikkansa, jonka hallitsee vain keksijä itse. Tuhannen miljoonan joukossa näitä neroja riittää joka lähtöön ja samalle he tunnistavat toisensa. Syntyy hyvin omalaatuisia yhteisöjä.

Innovaatioiden luonne ja keksimisen logiikka ei ole enää sattumanvaraista, kun mukana on liki määrätön määrä tietoa ja sen käyttäjiä sekä reaaliaikaisesti toteutuva tapa ottaa se käyttöön paikasta ja ajasta irtautuneessa kulttuurissa. Löydön soveltajatkin ovat heti prosessissa mukana, ja ilmiö on kaupallinen jo samana hetkenä kun se on oivallettu innovaattoreiden verkostoissa. Oleellista on lähinnä tiedon vastaanotto ja sen hyvin erilaiset massakuluttajien ryhmät. Kuluttajina meitä manipuloidaan nyt nerokkaammin kuin koskaan.

Samaisessa Hesarissa Laura Nummi paheksuu eläinten tehotuotantoa ja pahoittelee eläinten muuttumista hyödykkeeksi joulupöydässämme kinkkuna Juice Leskisen tapaan. Eläinsuojelulait ovat ehkä kunnossa, mutta oma tapamme hyväksyä teollinen tehotuotanto on kirjoittajan mukaan sopimatonta. Tehotuotannossa eläimet alistetaan minkä tahansa market -tuotteen tasolle. Se muistuttaa aikamme ihmissuhdemarkkinoita tai vaikkapa erotiikkamarkkinoita. Ehkä me kohtelemme eläimiä hieman saman tapaan kuin itseämmekin?

Tästä on kyse myös siinä ilmiössä, jossa ihmiset käsittelevät tietoa ja lähimmäisiään webyhteisön psykologisoimattomassa ympäristössä. Tuhat miljoonaa ihmistä ei mahdu enää tajuntaamme. Vielä vähemmän reaaliaikainen ja ajasta riippumaton saati paikaton ja yhteisötön prosessi. Me kiellämme ne ja muutamme omalle ”kielellemme”. Moni joulukinkkunsa paistava ei halua tietää teurastamoista ja tehdassikaloista mitään valellessaan sinappiharson joulukinkun peitteeksi. Miksi meitä moralisoidaan? Antaa Jäämeren sulaa. Ydinpommin pudottava lentäjä oli Hirosiman yllä ihan mukava ja lempeä perheen isä. Tuskin olisi kissanpoikaa saanut hengiltä. Maailman loppu mutta vasta minun jälkeen. Mihin joutuvat sieluparat planeetalla, joka on tulikuuma pätsi?

Toimittajan ja tutkijan, kirjailijan arki on yksinäisen ja erakoituneen ihmisen työtä. Siitä on elitismi saati boheemi elämä kaukana. Palautetta ei tule juuri koskaan. Kilpaileva ja kateellinen kollega pyrkii estämää jopa kirjan julkaisun. Perinteinen media on puoliluovaa puuhastelua ja historian kirjoittamista.

Webyhteisö ja blogi poikkeaa tästä täydellisesti. Se on parhaimmillaan elämä itse, moneen suuntaan vuorovaikutteinen ja tuottaa aina enemmän palautetta kuin ikinä voit itse sinne ideoitasi antaa. Siltä voi sulkea hetkeksi silmänsä, mutta sen ulkopuolelle ei pidä jättäytyä. Parasta mitä tiede on tuottanut on internetin toinen tuleminen ja ihmiset, jotka tulevat katsomosta pelaajiksi. Internetin evoluutio on samalla demokratian uusi muoto, sen tuleva tai jo vallalla oleva yhteiskunnallinen jatkuva evoluutio. Sen kehittämisessä oman talousalueen on syytä olla etuajassa. Siinä kunnilla ei ole rajoja, mutta mentaalisina ne ovat kuitenkin monella mielessä. Se on syytä muistaa kun kuntarajoja fyysisinä jätetään nyt historiaan. Kuntapuolueelle se on kipeä paikka. Kotiseutu ja lapsena hankitut synnyinpaikan juuret, paikkaleimautuminen, on paikattomassa maailmassa nykyisin arvokkaampi asia kuin koskaan aikaisemmin. Se on eri asia kuin kunnan rajat kaavoittajan piirtämänä.